Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 20. syyskuuta
Nokia joutui lainaamaan Microsoftilta lähes 2 miljardia euroa pystyäkseen maksamaan Siemensille puolet verkkoyhtiö NSN:stä. Menestysvuosina rahaa riitti tuhlattavaksi.
Esko Seppänen käy Viikkolehdelle läpi Nokian uhon ja tuhon vuodet. Kun yhtiön pörssikurssi taittui laskuun ja johtajien optiovoitot vaarantuivat, Nokia tekohengitti itseään ostamalla omia osakkeitaan, jotka sitten mitätöitiin. Seppäsen mukaan Nokia tuhlasi vuosina 2003–2008 rahojaan lähes 19 miljardia euroa.
Seppäsen analyysi Nokia rakkaamme, muistoissamme perjantaina Viikkolehdessä.
Jussi Alanko osti vuonna 2006 Keuruun Martinjärveltä erämaan helmeksi kuvaillun tontin UPM:ltä. Saman kaupan teki nelisenkymmentä muutakin. Pintaa syvemmältä 5–9 metriä syvä järvi osoittautui ihan muuksi: vesitilaa on puolesta kahteen metriin, sen alla on turvepatja. Syynä on turvetuotanto, jonka päästöt ovat Alangon mukaan hurjia.
Syyskuinen musta viikkoa vei yhteensä noin 1 800 työpaikkaa STX:stä, Metsosta ja Tiimarista. Mitä mietitään Järvenpäässä, Jyväskylässä ja Raumalla?
Viikon mies on Björn Wahlroos josta ilmestyi tiistaina epävirallinen elämäkerta. Viikkolehti palaa Wahlroosin miljoonadiileihin.
Tampereella järjestetyn Maailmantango-festivaalin tämän vuoden teema oli radikalismi. Dxxxa D – yksi esiintyjistä kommentoi Viikkolehdelle laajaa huomiota herättäneitä kokoomusnuorten linjauksia. ”Pöyhkeitä, pöyristyttäviä, kovia juttuja esityslistalla. He haluavat luoda luokkayhteiskuntaa.”
Dxxxa D sanoo poliitikkojen käyttävän mainostoimistoja. Miksi ne eivät käyttäisi toimistoja myös tietoisten kaksien kasvojen luomiseen nuorten radikaalien ja vanhan kaartiin leppoisien maltillisten muodossa?
Tällä viikolla tapaamme myös Paukutusjengin, yhteiskunnallista stand up -komiikkaa tekevän ryhmän.
Viikkolehdessä pitkään vaikuttaneen Timo Mäkelän suurtyö on valmis. Hän on piirtänyt vuodesta 2008 Romeon ja Julian tarinaa siirrettynä 1900-luvun alun Helsinkiin. Esittelemme yli 400-sivuisen kirjan.
Ulkomaansivuilla Jorma Hentilä ennakoi Saksan vaaleja.
Kemialliset aseet nousivat maailmanpolitiikan keskiöön Syyrian kaasuiskun jälkeen. Jos Syyrian kemiallisia aseita todella ryhdytään purkamaan, paineet myös Israelia ja Egyptiä kohtaan lisääntyvät. Israel ei myönnä eikä kiellä, että sillä on kemiallisia aseita. Egypti ei liity kieltosopimukseen, jos Israel ei liity.
Onko Katalonia Euroopan seuraava uusi valtio? Sitä pohtii Peter Lodenius – pintaa syvemmältä tietenkin.
Jaakko Alavuotunki kirjoittaa jalkapallon lahtelaisesta fanikulttuurista. Lisäksi ennakko perjantaina alkavista lentopallon EM-kisoista. Toistuuko susijengin ihme?
Syksy synkkeni – Viikkolehti virkistää.
uutiskirje 
