Biokaasun tuotantoon Suomessa on löydettävissä uusia tuottoisia energiakasveja. Tällaisiksi uusi tutkimus osoittaa muun muassa maissin ja ahdekaunokin.
Lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoa voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
Biokaasun tuotanto on yksi tapa tuottaa kotimaista ja uusiutuvaa energiaa. Tuotettu biokaasu voidaan käyttää sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä puhdistaa biometaaniksi liikenteen käyttöön tai syötettäväksi suoraan kaasuverkkoon.
Biokaasua tuotetaan hapettomissa oloissa energiakasveista, kasvijätteistä ja muista orgaanisista jätteistä. Biokaasuprosessi tuottaa myös prosessijäännöstä, joka voidaan käyttää hyväksi lannoitteena energiakasvien viljelyssä. Näin voidaan saavuttaa lähes suljettu ravinnekierto.
Maa-ja metsätaloustieteen maisteri Mari Seppälä on tutki Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöstyössään biokaasun, biometaanin, tuottamista sekä perinteisistä ja uusista energiakasveista, kuten pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvista nurmikasveista sekä Keski-Euroopassa suositusta energiakasvista maissista.
Hehtaarilla 3-5 ok-taloa lämpimäksi
Seppälän tutkimuksessa saatiin maissista suurimmat energiasaannot (40–92 MWh/ha) peltohehtaaria kohden. Etelä-Suomessa energiantuotto oli korkea johtuen korkeasta metaanintuottopotentiaalista ja kuiva-ainesadosta. Peltohehtaarilla tuotettu energiamäärä riittäisi 3–5 keskikokoisen omakotitalon sähkö- ja lämpöenergian tarpeeseen tai vastaavasti 3–5 kaasukäyttöisen henkilöauton vuotuiseen polttoainetarpeeseen.
Keski-Suomessa maissin viljely ja suurien metaanimäärien tuottaminen on haasteellisempaa lyhyemmän kasvukauden ja alhaisemman lämpösumman takia. Maissista biokaasuntuotantoon voidaan käyttää koko kasvusto, jolloin biokaasuprosessin metaanintuottopotentiaali oli tutkimuksen mukaan korkeinta.
Maissilla monipuolisuutta kiertoon
Maissi voikin Seppälän mukaan olla hyvä kasvi monipuolistamaan viljanviljelyvaltaisen Etelä-Suomen peltojen viljelykiertoa.
Perinteisten nurmikasvien metaanintuotto hehtaaria kohden oli puolet maissilla saavutetuista metaanintuotoista (12–36 MWh/ha), mutta nurmen viljely on huomattavasti satovarmempaa koko Suomessa sekä tutumpi viljelykasvi maanviljelijöille kuin maissi.
Energiakasveja voidaan viljellä kesantopelloilla ja luonnonhoitopelloilla sekä osana viljelykiertoa. Lisäksi viherlannoitusnurmet voidaan korjata biokaasuprosessin raaka-aineeksi ja prosessijäännös palauttaa pellon ravinteeksi esimerkiksi luonnonmukaisessa viljelyssä.
Ahdekaunokista uusi energiakasvi
Ahdekaunokki tuotti toiseksi suurimmat metaanintuotot hehtaaria kohden vastaten 27–61 MWh. Ahdekaunokki on monivuotinen luonnonkasvi, joka tuottaa korkeat kuiva-ainesadot alhaisella lannoituksella myös pohjoisissa oloissa.
Biokaasuprosessi toimi tasaisesti ja metaanisaannot olivat korkeat ahdekaunokin ja lehmän lietelannan yhteiskäsittelyssä laboratoriomittakaavan biokaasureaktorissa.
Tulevaisuudessa uusista energiakasveista ja luonnonkasveista voidaan tuottaa paljon energiaa peltohehtaaria kohden, mutta niiden viljelyä ja viljelytoimia on Seppälän mukaan vielä tutkittava lisää.