Suomessa näyttää aika ajoin nousevan keskustelua syrjäytymisestä tai työttömyydestä, jossa yhteiskunnalliset ongelmat sälytetään yksinomaan yksilöiden tai perheiden vastuulle.
Näin kommentoi hallituksen hanketta työttömien pakkotyöstä Kalevi Sorsa säätiön tutkija Antti Alaja säätiön blogissa perjantaina.
Vuosi sitten puheena oli presidentti Sauli Niinistön aloittama Ihan tavallisia asioita -kampanja, jossa Alajan mukaan syrjäytymisen syyksi hahmottui vanhempien ja nuorten maalaisjärjen puute.
Alaja pitää yksittäisiä yhteiskuntapoliittisia uudistuksia huolestuttavampana ilmiönä suomalaisestakin työllisyys- ja hyvinvointivaltiokeskustelusta havaittavaa maailmankuvaa, jossa työttömyyden tai syrjäytymisen kaltaiset yhteiskunnalliset kysymykset, talousjärjestelmään ja talouspolitiikkaan liittyvät ongelmat, hajotetaan yksilöllisiksi ongelmiksi.
”Tällöin yhteiskunnallisista ongelmista tulee yksilöllisiä epäonnistumisia, eikä niitä koeta ongelmiksi joita voitaisiin lähteä korjaamaan”, hän kirjoittaa.
Työttömyys johtuu säästöistä
Hallituksen rakenneuudistuspakettia vaivaa Alajan mielestä työllisyyspolitiikan näkökulmasta yksipuolinen luottamus tarjontapuolen toimenpiteisiin.
”Yksilöiden kannustimia, työmarkkinavalmiuksia ja työhaluja korjaamalla työllisyyden ajatellaan lähtevän kasvuun ja kestävyysvajeen supistuvan. Vastaavasti hallituksen toimissa ei ole havaittavissa tietoisuutta siitä, että suomalaisen ja eurooppalaisen työttömyyden kasvu johtuu merkittäviltä osin eurooppalaisesta säästöpolitiikasta tai että työttömyyden kasvua vastaan voitaisiin lähteä kamppailemaan kysyntäpuolen toimilla, julkisten investointi- ja työtakuuohjelmien kautta.”
”Useimmat eurooppalaiset keskuspankkiirit, komissaarit ja ministerit ovat enemmän kiinnostuneita hintavakaudesta ja budjettitasapainosta kuin työllisyydestä”, Alaja kirjoittaa.
uutiskirje 
