Veroviranomaiset ovat viime aikoina esittäneet toistuvasti ajatuksia aikapankkien verottamisesta. Suunnitelmat ovat tällä hetkellä ilmeisen konkreettisia, ja voisivat esitetyssä muodossa toteutuessaan lopettaa nykymuotoisen aikapankkitoiminnan viranomaispäätöksellä, arvioi ajatuspaja Vasemmistofoorumi.
Stadin Aikapankki on vedonnut viranomaisiin, että aikapankkitoiminnalle taattaisiin kahden vuoden verovapaus. Tarkoituksena on mahdollistaa aikapankkien yhteiskunnallisten vaikutusten selvittäminen, jotta viranomaiset voisivat perustaa ratkaisunsa tutkimustietoon. Nyt selvästikin ongelmana on, ettei viranomaisille ole selvää, minkälaiseen toimintaan aikapankit olisi rinnastettava.
– Stadin Aikapankin aloite on tarpeellinen ja perusteltu, toteaa Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja Teppo Eskelinen.
Eskelisen mukaan viranomaispäätösten on syytä perustua tutkimustietoon keinotekoisten rinnastusten sijaan.
– Solidaarisuustaloudet ovat jo kansainvälisten esimerkkien valossa kasvava toiminnan muoto, ja viranomaisten soisi ymmärtävän paremmin niiden luonnetta täydentävänä ja vaihtoehtoisena talousjärjestelmänä.
Ajatuspajojen yhteistyönä?
Eskelinen kertoo Vasemmistofoorumin ilmoittaneen veroviranomaisille olevansa valmis tuottamaan selvityksen aikapankkien yhteiskunnallisista vaikutuksista, mikäli selvitystyön mahdollistava kahden vuoden verovapausaika myönnetään.
Selvitys toteutetaan mahdollisesti yhteistyössä muiden ajatuspajojen kanssa. Sen tulokset olisivat julkisia ja se lähetettäisiin ensi tilassa myös viranomaisille.
Tarkastelu rajoittunutta
Vasemmistofoorumin mielestä aikapankkien yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnissa tulisi selvittää kansainvälisiä esimerkkejä: aikapankkien kapasiteettia julkisten palveluiden täydentäjänä, vaikutuksia köyhyyden vähentämiseen, sosiaaliseen koheesioon sekä epävakaan talousjärjestelmän paikalliseen vakauttamiseen.
– Tähän mennessä keskustelussa on ollut esillä lähinnä hyvin rajallinen palkkatyöhön rinnastamisen näkökulma, Eskelinen huomauttaa.
Vasemmistofoorumin mielestä on ylipäänsä tarpeen suhtautua ennakkoluulottomasti hyvinvointijärjestelmien täydentäviin muotoihin aikana, jolloin työ on murroksessa ja julkiset palvelut ovat entistä haavoittuvaisempia rahoitustaloudesta lähteville shokeille, minkä seurauksena arjen sirpaleisuus lisääntyy sekä mahdollisuudet elämänhallintaan heikkenevät.
uutiskirje 
