Kolme vuotta sitten SDP:stä eronnut Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen väittää, että hänen nykyinen puolueensakin on työväenpuolue.
– Se näkyy puoluetoimiston ja puolueen materiaaleissa ja koulutuksessa, jota teemme sisäisesti hyvin paljon. Valitettavasti se näkyy liian vähän ulospäin eduskuntaryhmän työssä, mutta sielläkin otetaan jo entistä enemmän huomioon teollisuuden asioita, Putkonen väittää.
Perussuomalaiset kansanedustajat ovat tavoitelleet julkisuudessa ikääntyneiden työntekijöiden palkkojen leikkaamista, leikkauksia irtisanomissuojaan ja pakkotyötä työttömiksi joutuneille.
Onko tällainen työläisten puolustamista?
– Nämä eivät ole puolueen ohjelmasta. Ne ovat yksittäisten kansanedustajien ajatuksia. Perussuomalaisissa on katto korkeammalla ja seinät leveämmällä kuin SDP:ssä, Putkonen sanoo.
– Haemme koko ajan ajouraa siihen, että olemme työväenpuolue, hän selittää ja esittelee kalvoa, jonka mukaan kaksi viidestä (42 %) puolueen kannattajasta työskentelee yksityisellä sektorilla.
Taloustutkimuksen elo-syyskuun mittauksessa perussuomalaisten kannattajista 29,9 prosenttia lukeutui työväestöön.
Kirje ratkaisi puoluevalinnan
Eroaan SDP:stä Putkonen perusteli vuonna 2010 UP-uutispalvelun haastattelussa sillä, että hänen mielestään puolue oli unohtanut palkansaajien työllisyyden ja kansalaisten taloudellisen ja sosiaalisen turvallisuuden.
Toinen eron syy oli Putkosen mukaan EU-politiikka, jossa Suomi vetäytyi ulkoraiteelle.
– Paavo Lipposen aikana oltiin vielä keskiössä ja pystyttiin vaikuttamaan asioihin, Putkonen sanoo nyt.
Samassa haastattelussa Putkonen kertoi myös, että useat ihmiset olivat pyytäneet häntä perustamaan oman työväenpuolueen.
– Asiasta käytiin silloin keskustelua. Ei minua pyydetty sitä perustamaan vaan kyseltiin, perustettaisiinko yhdessä. Pyytäjät olivat demareita ja vasemmistoliittolaisia Metalliliitosta ja muualtakin.
Kun uutta puoluetta ei syntynyt, Putkonen kertoo lähettäneensä kaikille puolueille kirjeen, jossa kertoi huolestaan, että Suomen teollisuus hiipuu ja huoltosuhde horjuu.
– Vain Timo Soini reagoi kirjeeseeni ja halusi keskustella asioista.
Putkosen nykyinen esimies, Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kertoi kymmenen vuotta sitten UP:n haastattelussa olevansa aatteellinen vennamolainen.
Kuinka vennamolainen Matti Putkonen on?
– Olen kunnioittanut Vennamoa, mutta en ole tutustunut hänen ajatteluunsa. Kun jäsenyydestäni lähdettiin käymään keskustelua, totesin, että olen aatteeltani tannerilainen sosialidemokraatti, mutta minulla ei ollut enää puoluetta, jossa voisin aatettani toteuttaa.
Ay-liike jäi valtaamatta
Putkonen oli pettynyt myös ay-liikkeeseen. Kun hän oli liittynyt Perussuomalaisiin, julkisuudessa kerrottiin puolueen valtaavan ay-liikkeen.
– Minä en ole koskaan todennut missään uutisissa, että se vallataan. Sanoin, että lähdemme hakemaan jalansijaa ay-liikkeestä, Putkonen selittää.
– Sanoin myös, että on yli kymmenen vuoden projekti, ennen kuin olemme sellaisena voimana siellä, että voimme neuvotella todellisesta vallasta.
Eikö nykyinen, työntekijöitä puolustava ay-liike kelpaa teille?
– Olen erittäin surullinen, että ay-liike on tänä päivänä ottanut apupojan roolin SDP:n kyljessä. Me kehotamme kaikkia meidän työntekijäjäseniämme liittymään ammattiliittoon.
Kisa alkaa nyt
Perussuomalaiset on uhonnut olevansa pääministeripuolue seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Gallupit näyttävät tällä hetkellä lupaavan pääministerin paikan keskustalle.
Putkosen mukaan Perussuomalaiset aikovat kuroa eron kiinni.
– Rupeamme tekemään selvemmin politiikkaa. Kaksi vuotta on ollut harjoittelua. Nyt lämmittelykierrokset on juostu ja alkaa varsinainen kisa.
Putkosen mukaan tämä tulee näkymään voimakkaampina poliittisina kannanottoina.
– Ryhdymme tekemään politiikkaa niin, että laidat rytkyy, Putkonen uhoaa.
Viime vaalien jälkeen hallituspaikka ei Perussuomalaisille kelvannut, vaikka kannatus olisi riittänyt.
– Olisimme halunneet hallitukseen. Kävimme pitkät neuvottelut, mutta euron tukipaketit ratkaisivat kantamme.
Vieläkö SDP:stä eronneella Matti Putkosella on demariystäviä?
– Olen aika usein puhelinyhteydessä ja tapaankin silloin tällöin Per-Erik Lundhia ja Paavo Lipposta.
uutiskirje 
