Viikon kysymys
EU:n teettämässä tutkimuksessa suomalaiset olivat kierrätysmyönteisyydellään euroalueen toiseksi paras maa.
Aalto-yliopiston kierrätyksen professori Kari Heiskanen totesi kuitenkin UP-uutispalvelun haastattelussa elokuussa, että Suomessa
asukastiheys on riittävä vain Turku-Tampere-Helsinki -kolmiossa, jotta kierrätys olisi kannattavaa.
Jätehuollosta vastaavan Lassila & Tikanojan mukaan kierrätyksen lisääminen synnyttäisi uusia työpaikkoja.
Ovatko suomalaiset hyviä kierrättäjiä, Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen?
– Suomalaiset on EU-tilastojen valossa läntisen Euroopan laiskimpia kierrättäjiä. Suomessa kierrätysaste ei ole kehittynyt 2000-luvulla ollenkaan.
Mikä Suomen kierrätysaste on nyt?
– Noin 34 prosenttia. Suurin ongelma on, että jätteistä edelleen 40 prosenttia päätyy kaatopaikoille.
Osaavatko suomalaiset edes lajitella jätteensä?
– Osaavat. Kuluttajien asenteet kierrätykseen ovat kunnossa. Halua olisi tehdä enemmän kuin tehdään, mutta päättäjien asenteet ovat hyvin polttomyönteisiä. Kierrätys kamppailee kaatopaikkasijoittamisen ja jätteen polttamisen kanssa. Suomessa ollaan korvaamassa kaatopaikkoja polttolaitoksilla, jotka eivät edistä jätekierrätystä.
Loisiko kierrätyksen lisääminen työpaikkoja, kuten yrityksenne väittää?
– Tämä ei ole meidän väitteemme. EU:n jätestrategiassa tutkittiin työllistymisvaikutuksia ja laskettiin, että kierrätyksen lisäämisellä luotaisiin unioniin 400 000 työpaikkaa. Jos Suomessa kierrätettäisiin puolet jätteistä, meille syntyisi 10 000 työpaikkaa.
Mihin uudet työpaikat syntyisivät?
– Kierrätyksen tehtävä on palauttaa käytettyjä raaka-aineita uusioraaka-aineeksi. Kun jätteet lajitellaan syntypaikassaan, niiden hyödyntäminen on helpompaa. Sieltä ne ohjataan kierrätyslaitoksiin, missä jalostusastetta nostetaan. Uudet työpaikat syntyvät tähän ketjuun.
Kannattaako kierrätys?
– Se on ainut vaihtoehto. Nykyinen elämämeno ei voi jatkua. Meidän pitää toimia ekologisemmin, ja kierrätys on ainoa tapa säästää neitseellisiä raaka-aineita. Kysymys on pitkälti valtion ja EU:n ohjauskeinoista.
– Pitäisi pyrkiä siihen, että kierrätyksestä tehdään aina taloudellisesti houkuttelevampaa.
uutiskirje 
