Parolannummen Kamaramäestä on löytynyt 1800-luvun venäläinen sotilashautausmaa. Löytö tehtiin Metsähallituksen metsätalousmaiden kulttuuriperintöinventoinnissa. Lisäksi Parolannummelta Panssariprikaatin harjoitusalueelta löydettiin lukuisia suurehkoja maalinnoitteita, jotka liittyvät vanhan sotilasleirialueen ruotsalais- tai venäläisaikaisiin vaiheisiin.
Löydöt sijaitsevat Hattulan ja Hämeenlinnan alueilla. Maastohavaintojen ja arkistolähteiden perusteella alueelta paikannettiin myös keskiajalta polveutuvan Vähä-Luolajan eli Nummen kylän kolme tonttialuetta.
Kamaramäestä on kautta aikojen tiedetty löytyneen ihmisluita. Viimeisin luulöytö tehtiin noin kymmenen vuotta sitten sotilaiden harjoituksissa. Tuolloin vanhan juoksuhaudan reunan sortumasta esiin tullut ihmisen alaleuka ja muut luut annettiin poliisin tutkittaviksi. Luiden takia alueella on jo pitkään ollut kaivuukielto.
Perimätiedon mukaan Kamaramäessä on ollut venäläisten leirikirkko ja hautausmaa, mutta alueeseen liittyy myös perimätietoa venäläisaikoja vanhemmista hautauksista. Arvelujen mukaan sinne on saatettu haudata jo 1600-luvun nälkävuosien epidemioissa kuolleita sotilaita ja läheisen Vähä-Luolajan (Nummen) kylän asukkaita.
Leirikirkko poltettiin?
Metsähallituksen tutkijat löysivät kesän 2012 inventoinnin yhteydessä Kansallisarkistosta vuonna 1819 tehdyn venäläisen kartan, johon on Kamaramäen kohdalle merkitty hautausmaa ja sitä ympäröivä aita. Ne sijaitsevat alueella, josta luulöytöjä on tehty.
Paikalla sijainneesta leirikirkosta tiedetään muistiin merkittyjen tarinoiden perusteella, että se poltettiin läheisen Katinalan kylän tiilenpolttouuneissa eräänä syksyisenä yönä 1800-luvun lopulla. Kirkon katoaminen huomattiin vasta noin viikon päästä, eikä syyllisiä enää saatu kiinni. Paikalta johtivat hevoskärryjen jäljet Katinalaan, mutta puut oli jo poltettu eikä todistusaineistoa ollut jäljellä.
Linnoitteiden ikä jää arvoitukseksi
Parolannummen vuosisatoja vanhalta, mutta yhä käytössä olevalta sotilasleirialueelta löydettiin myös useita vanhoja maalinnoitteita, joiden tarkempi ikä jää hämärän peittoon. Päällä kasvavan puuston perusteella ne ovat kuitenkin vähintään sata vuotta vanhoja ja ovat joko venäläis- tai ruotsalaisaikaisten sotilasleirien ajoilta.
Komeimmat linnoitteet ovat Kamaramäen kohdalla Parolannummelle johtavan tien molemmin puolin. Suurin on pituudeltaan noin 60 metrinen symmetrisesti taittaen kaareutuva vallitus, joka lienee ollut tykkipatterin sijoituspaikka.
Kaikki löydetyt linnoitteet suuntautuvat Hämeenlinnasta Tampereen suuntaan kulkeneen vanhan tielinjan varteen ja vaikuttavat olevan sekä tykistön että jalkaväen asemia.
lehti 