Kuntalaiset eivät ehkä enää saa kaikkia niitä palveluja, joihin heillä on lakisääteinen ja subjektiivinen oikeus. Kuntien massiiviset lomautukset ja irtisanomiset vaarantavat ne, sanoo hallinto-oikeuden professori Tarmo Miettinen Itä-Suomen yliopistosta Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemiikki-uutisissa.
– Miten sellaiset määrät ovat selitettävissä, kuinka isojen henkilöstömäärien vähentäminen on mahdollista ja miten palvelut jatkossa hoidetaan, Miettinen kysyy.
Kuntalaisten subjektiivisia oikeuksia ovat esimerkiksi oikeus perusopetukseen ja toimeentuloturvaan. Miettinen sanoo, ettei niissä ole joustoa. Lakisääteiset edut ja oikeudet on hoidettava ja rahat niihin vain kaivettava jostakin.
– Kunnilla on toki määrärahasidonnaisia tehtäviä, kuten omaishoidon järjestäminen. Niiden kohdalla kunta arvioi tarvetta ja varaa määrärahat budjettiin. Jos rahat eivät riitä, kunnassa mietitään, kuka etuutta saa ja millä perusteella. Tätäkin harkintaa ohjaa lainsäädäntö.
Kuntien tiukan taloustilanteen vuoksi Miettinen pohtisi niiden joidenkin tehtävien siirtämistä valtiolle tai muille tahoille. Palvelujen siirtäminen ei kuitenkaan ole vain rahakysymys. Esimerkiksi terveydenhuollossa potilaiden oikeusturvasta ja oikeuksista on huolehdittava.
Kuntien yhdistyessä laki takaa viiden vuoden irtisanomissuojan henkilöstölle. Tänä vuonna suoja päättyy lähes 30 kunnassa, ja muun muassa Kouvola ja Jyväskylä ovat ilmoittaneet laajoista irtisanomisista.
uutiskirje 
