Ylijohtaja Jukka Pekkarisen johtama eläkekysymysten asiantuntijaryhmä luovutti torstaina raporttinsa työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmälle.
Raportin esitelleen Pekkarisen mukaan Suomen eläkejärjestelmä on hyvässä kunnossa, mutta vuoden 2005 eläkeratkaisu vaatii päivittämistä ihmisten elinajan jatkuvan nousun, työssä olevien ikäluokkien supistumisen ja julkisen talouden kestävyysvajeen takia.
Työryhmä ei esitellyt yksityiskohtaisia malleja, mutta sen arvion mukaan sopeutuminen eliniän pitenemiseen on ratkaistavissa elinaikakertoimella tai vanhuuseläkeiän nostolla. Elinaikakerroin tarkoittaa sitä, että eläketason saavuttaminen vaatii useampia työkuukausia lisää kuin ennen. Tämä on jo meillä voimassa, mutta sen tuloksellisuudesta ei ole vielä kokemusta.
Eläkeiän nostaminen esimerkiksi kahdella vuodella vaikuttaa Pekkarisen mukaan vain, jos varhaiseläkejärjestelmät, kuten työttömyysputki ja osa-aikaeläke poistetaan. Työryhmä ei ottanut kantaa kumpi olisi parempi, mutta Pekkarinen itse sanoi pohtivansa mallia, jossa molemmat otettaisiin käyttöön.
Työryhmä siirsi pallon nyt Jukka Rantalan johtamalle työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmälle, jonka työ alkaa joulukuussa. Sen arvioidaan kestävän noin vuoden. Tarkoitus on, että seuraava hallitus päättää eläkeuudistuksista, jotka astuisivat voimaan vuonna 2017.
Suurin kiista on nousemassa eläkeikärajan nostosta ja siihen liittyvästä eläkeputken ja osa-aikaeläkkeen kohtalosta. Työnantajien EK:n linjana on ollut alaikärajan nosto nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen. Samalla lopetettaisiin ikääntyvien työttömien lisäpäivät eli niin kutsuttu työttömyysputki ja osa-aikaeläke.
Järjestöt päättävät
SAK ei ole kuitenkaan valmis luopumaan varhaiseläkkeistä osana eläkeuudistusta. Eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen painottaa, että Pekkarisen raporttiin sisältyvä malli osa-aikaeläkkeen ja työttömyysputken poistamisesta kasvattaisi merkittävästi työttömyyttä. Samalla se vaarantaisi tuhansien ikääntyvien työttömien toimeentulon.
– Tällainen ratkaisu lisäisi työttömyyttä ja heikentäisi eläketurvaa, kun ikääntyvien on erittäin vaikea löytää uutta työtä.
Kallinen muistuttaa, että työryhmä teki vain taustatyötä, mutta vastuu neuvotteluista on nyt eläkkeiden maksajia eli palkansaajia ja työnantajia edustavilla keskusjärjestöillä.
Fyysisesti raskasta tai henkisesti kuluttavaa työtä tekeville on SAK:n mielestä joka tapauksessa turvattava mahdollisuus varhaisempaan eläkereittiin.
Ikärasisimi kitkettävä
Palkansaajajärjestöjen mielestä eläkeiän alarajaan tuijottamisen sijasta pitäisi painottua työelämän kehittämiseen, jotta ihmiset jaksaisivat terveenä pidempään.
STTK:n edunvalvontajohtajan Minna Helteen mukaan ikärajoja rukkaamalla ei ratkaista työurien pidentämistä eikä työeläkkeiden rahoitusta.
– Uudistus on laaja kokonaisuus, jossa ovat mukana muun muassa ikääntyneiden kohtelu työmarkkinoilla sekä työelämän kehittäminen.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo, että Akava on valmis keskustelemaan vanhuuseläkkeen alaikärajasta vain osana muita kehittämistoimia.
Pekkarisen työryhmä ei käsitellyt työurien pituuden vaikutusta eläkeikään, joten asia jää järjestöjen pohdittavaksi. Asia on noussut esille julkisessa keskustelussa, koska toiset aloittavat työuransa 15 vuotiaina ja toiset 30 vuotiaina.
uutiskirje 
