Chilessä ollaan huolissaan mahdollisesti alhaiseksi jäävästä äänestysprosentista, sillä äänestäminen on nyt ensimmäistä kertaa presidentinvaaleissa vapaaehtoista.
Vaikka Chilessä eletään poliittisen murroksen aikaa jo vuosia jatkuneiden sosiaalisten protestien vuoksi, eivät monet usko voivansa vaikuttaa äänestämällä.
Juuri vaalien alla julkisen sektorin työntekijät järjestivät laajan kaksipäiväisen lakon.
Perustuslain ja koulutusjärjestelmän uudistaminen ovat vaalien avainkysymyksiä.
Vaalit ovat kutistumassa entisen presidentin (2006–2010), keskustavasemmiston Michelle Bacheletin ja oikeiston Evelyn Matthein väliseksi kaksintaistoksi, vaikka syvempiä yhteiskunnallisia uudistuksia toivovien mielestä heidän välillään ei olekaan suurta poliittista eroa. Bachelet veti hyvin maltillista linjaa jo edellisellä presidenttikaudellaan.
Huomiota politiikasta on vienyt lehdistön mässäily Bacheletin ja Matthein henkilöhistorialla. Kummankin naisen isä oli armeijan kenraali, mutta he päätyivät vuoden 1973 sotilasvallankaappauksessa eri puolille Matthein perheen tukiessa diktatuuria ja Bacheletien ollessa sitä vastaan.
Muut ehdokkaat ovat jääneet mediahuomiossa täysin Bacheletin ja Matthein jalkoihin. Tätä ovat kritisoineet etenkin vasemmistoehdokkaat Marcel Claude ja Roxana Miranda.
Kaikki haluavat uusia perustuslain
Bacheletin ja Matthein välisen perhedraaman sijaan vaaleissa toki riittäisi asiateemojakin käsiteltäviksi. Chilessä kaivataan perustavanlaatuisia uudistuksia, joista ensimmäinen olisi diktatuurin kaudelta peräisin olevan perustuslain uusiminen.
Tilanne on siinä mielessä historiallinen, että kaikki yhdeksän ehdokasta ovat ainakin jossain määrin perustuslain uusimisen kannalla ja se on Bacheletin keskeinen vaaliteema.
Toinen keskeinen teema on maan koulutusjärjestelmän uudistaminen. Chilessä opiskelemaan pääsee vain, jos siihen on varaa. Velkaantuneet opiskelijat ovat protestoineet maan kaduilla jo vuosia vaatien koulutusjärjestelmän perusteellista remonttia.
Runsaat luonnonvarat ja valtavan kaivossektorin omaavassa Chilessä luonnonvarojen omistus ja käyttö ovat myös aina vaalien alla esillä. Marcel Claude on vaatinut kaivosten sataprosenttista kansallistamista.
Chile on mantereen ainoa maa, jossa vesi on täysin yksityistetty, ja kaivosyhtiöiden vedenkäyttö onkin aiheuttanut kaivosten läheisyydessä sijaitsevilla asuinalueilla suuria ongelmia.
Konservatiivisia arvoja ravistellaan
Argentiinan ja Uruguayn laillistettua samaa sukupuolta olevien avioliitot, paineet siihen ovat kasvaneet myös konservatiivisemmassa Chilessä. Ehdokkaista muun muassa Bachelet, Claude ja Miranda ovat suhtautuneet laillistamiseen myönteisesti.
Julkisuudessa suurta huomion saaneen, isäpuolensa hyväksikäytön seurauksena raskaaksi tulleen pikkutytön tapauksen myötä myös abortti on ollut vaalikeskusteluissa esillä. Chilen aborttilainsäädäntö on mantereen tiukin, kun taas naapurimaassa Argentiinassa tehtiin merkittäviä höllennyksiä ja Uruguay laillisti abortin.
Claude ja Miranda laillistaisivat abortin täysin, Bachelet puolestaan sallisi sen erityistapauksissa, kuten raskauden vaarantaessa naisen terveyden. Evelyn Matthei ei sallisi aborttia edes silloin, vaan pitää kiinni maan tiukasta nykylainsäädännöstä.
Gallupien valossa Bacheletin etumatka näyttää melko selvältä, mutta mikäli vaaleissa tarvitaan toinen kierros, se järjestetään 15. joulukuuta. Vaaleissa valitaan myös kansanedustajat sekä senaattoreita.
Aiheesta enemmän perjantaina 15.11. ilmestyneessä Viikkolehdessä. Osta näköislehti Lehtiluukusta .
uutiskirje 
