Nepalilaiset äänestivät tiistaina tasavallan toisissa vaaleissa. Nepal siirtyi monarkiasta tasavallaksi sisällissodan ja demokratialiikkeen tuloksena keväällä 2008.
Alustavien tulosten mukaan maolainen kommunistipuolue on vaalien suurin häviäjä ja voittajiksi ovat nousemassa vanhat valtapuolueet, Nepalin kongressi ja maltillinen kommunistipuolue CPN(UML).
Maolaisten johtaja Prachanda vaati torstaina, että ääntenlaskenta on pysäytettävä, koska ”vaalivilppi ulottui salaliiton mittoihin”. Keskusvaalilautakunta torjui vaatimuksen.
Pääkaupungin liikemiehiä ja julkkiksia hyppäsi maolaisten vaalilistoille.
Vuonna 2008 perustuslakikokouksen vaaleissa voittajaksi nousi 30 prosentin ääniosuudella aseellisen taistelun jälkeen rauhansopimukseen lähtenyt maolaispuolue CPN (M).
Maolaispuolue nousi hallitusvaltaan suurten odotusten saattelemana. Maolaisten lupauksiin kuuluivat vähemmistöjen aseman parantaminen sekä kastittomien ja naisten nostaminen mukaan päätöksentekoon: joka toinen paikka luvattiin antaa naisille.
Maolaiset yksityistävät
Nepalin politiikalle tyypillinen vallan ja oman edun tavoittelu ei ole jäänyt maolaisillekaan vieraaksi. Puolueessa on syrjäytetty aseelliseen taisteluun osallistuneita ja muita puolueveteraaneja uusien voimien tieltä. Näiden joukossa on puolueen riveihin hypänneitä Katmandun liikemiehiä ja julkkiksia.
Lupaukset maareformista ja köyhien aseman kohentamisesta ovat jääneet täyttämättä. Sen sijaan valtion omaisuuden yksityistämistä maolaiset ovat edistäneet, usein varsin epäilyttävillä tavoilla.
Keskeiset johtohenkilöt ovat haalineet itselleen omaisuutta ja osa on sotkeutunut korruptioskandaaleihin. Prachandan luksustalo ja maolaisjohtajien omistamat Katmandun uudet kimaltavat kauppakeskukset ovat muodostuneet maolaisten korruption symboliksi.
Maolaispuolue hajosi
Kaikki tämä johti maolaisten rivien repeämiseen. Puolueen radikaalisiipi irtosi 2012 ja otti käyttöön vanhan nimen CPN (M). Prachandan johtama puolue otti nimen UCPN (M) yhdistyttyään eräiden pienempien kommunististen ryhmien kanssa.
Perustuslakia säätävä kokous jouduttiin hajottamaan tuloksettomana vuonna 2012. Maata on sen jälkeen johtanut väliaikainen virkamieshallitus, jonka pääministerinä toimii korkeimman oikeuden presidentti Khil Raj Regmi.
Maolaisista irronnut radikaaliryhmittymä boikotoi vaaleja ja asetti niihin osallistumisen ehdoksi muun muassa pääministerin eron.
Aiheesta enemmän perjantaina 22.11. ilmestyneessä Viikkolehdessä. Lehden näköisversio löytyy myös Lehtiluukusta.
uutiskirje 
