Varsovan ilmastokokous päättyi lauantai-iltana ristiriitaisiin tunnelmiin. Kokouksesta saatiin Euroopan unionin toivoma tiekartta maiden päästövähennystavoitteiden ilmoituksille, mutta tiekarttaan jäi tulkinnanvaraa eikä aikataulu ollut niin ripeä kuin EU toivoi.
EU:n tavoite oli, että maat ilmoittaisivat sitoumuksistaan vuoden 2014 aikana ja että sitoumusten tietovaatimuksista sovittaisiin Varsovassa.
Kokouksessa päätettiin, että maat antavat valmiuksiensa mukaan tietoa toimistaan vuoden 2015 alkukuukausina ennen Pariisissa loppuvuonna järjestettävää osapuolikokousta, jossa uusi sopimus on tarkoitus solmia.
Paljon paineita kasaantuu ensi vuodelle.
Kiista vähennystavoitteista
Kokouksen aikana käytiin paljon keskustelua kehittyneiden maiden ja tiettyjen kehitysmaiden välillä siitä, sitovatko tulevan ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteet myös kehitysmaita.
Kokouksessa onnistuttiin varmistamaan, että uuden ilmastosopimuksen lähtökohta on edelleen kaikkien maiden osallistuminen ja kansallisten uusien päästövähennystavoitteiden valmistelun käynnistäminen välittömästi.
Eri maiden sitoumusten velvoittavuus ja luonne tulevat kuitenkin olemaan vaikeita kysymyksiä matkalla Pariisin kokoukseen, todetaan Suomen ympäristöministeriöstä.
– Valitettavasti Varsovasta ei saatu riittävän vahvaa aikataulua uuden sopimuksen rakentamiselle ja paljon paineita kasaantuu ensi vuonna Perussa järjestettävään osapuolikokoukseen. Olemme joutuneet täällä torjumaan heikennyksiä edellisiin päätöksiin, mutta lopputulos varmistaa, ettei neuvotteluissa otettu takapakkia, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo.
– On muistettava, että Perussa on vielä mahdollista tehdä vuoden 2015 kattavan ja kunnianhimoisen ilmastosopimuksen valmistelun kannalta riittävät päätökset, ympäristöministeriön kansainvälisten ilmastoasioiden erityisedustaja Jukka Uosukainen sanoo.
Merkittäviä metsäpäätöksiä
Metsäkysymyksissä saavutettiin ympäristöministeriön mielestä merkittävä neuvottelutulos. Kokouksessa tehtiin päätös niin sanotusta REDD+ -paketista eli siitä millä menetelmillä ja säännöillä kehitysmaiden metsäkatoa torjutaan ja miten toimiin ohjataan rahoitusta ja muuta tukea.
Suomen Varsovassa johtama keskustelu metsien roolista vuoden 2015 sopimuksessa on osa sopimuksen jatkovalmistelua.
– Metsäkadosta sopiminen on ehdottomasti Varsovan kokouksen hyvä uutinen. Se turvaa merkittävästi luonnon monimuotoisuutta ja metsien hiilinieluja. Trooppista metsäkatoa hillitsemällä vähennetään päästöjä jo ennen vuotta 2020. Tämä on ollut yksi EU:n ja Suomen keskeisistä tavoitteista ilmastoneuvotteluissa, ympäristöministeri Niinistö korostaa.
Suomelta uusia rahoitussitoumuksia
Varsovan ilmastokokouksen ennustettiin keskittyvän rahoituskysymyksiin. Kokouksessa saatiinkin sovittua viime vuonna Dohassa avoimeksi jääneistä Vihreän ilmastorahaston ja osapuolikokouksen välisistä järjestelyistä. Rahaston ensimmäinen rahoituserä sovittiin koottavaksi mahdollisimman pian.
Pitkän aikavälin ilmastorahoituksen osalta Varsovassa päätettiin, että teollisuusmaiden tulisi kasvattaa julkista ilmastorahoitustaan vuosien 2010–2012 tasolta. Tavoitteena on koota vuoteen 2020 mennessä 100 miljardia dollaria useista eri julkisista ja yksityisistä rahoituslähteistä.
Sopeutumisrahastoon saatiin koottua yli 100 miljoonan dollarin lisärahoituspaketti. Rahasto auttaa kehitysmaita sopeutumaan ilmaston lämpenemisen vaikutuksiin.
– Suomi ilmoitti rahoittavansa sopeutumisrahastoa viidellä miljoonalla eurolla. Suomi profiloitui Varsovassa yhtenä harvoista maista, jotka ilmoittivat uusia rahoitussitoumuksia ja saimme tästä kiitosta, pääneuvottelija Harri Laurikka ympäristöministeriöstä sanoo.
Sopeutumisrahastoon kohdistetun tuen lisäksi Suomi lähes tuplaa ilmastorahoituksensa vuonna 2014 verrattuna vuosiin 2010–2012.
Vahingot ja menetykset
Kehitysmaat ajoivat vahvasti Varsovan kokouksessa ilmastonmuutoksesta jo nyt aiheutuvien vahinkojen ja menetysten huomioimista.
Varsovassa perustettiin kansainvälinen mekanismi, joka kehittää valmiuksia ja koordinoi teknistä apua ilmastonmuutoksesta aiheutuvien poikkeuksellisen laajojen muutosten ja sään ääri-ilmiöiden hallinnassa.
Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen seuraava osapuolikokous on loppuvuonna 2014 Perussa. Sitä ennen järjestetään neuvottelukokouksia virkamiestasolla. Merkittävä etappi ennen Perun kokousta on syyskuussa, kun YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kutsuu valtion päämiehet New Yorkiin vauhdittamaan neuvotteluja.
uutiskirje 
