Euron vakautta halutaan parantaa estämällä isojen pankkien romahdus. Ensi vuoden marraskuuhun mennessä testataan kaikkiaan 128 suurta euroalueella toimivaa pankkia. Riskien arviointi aloitettiin viime kuussa.
Muistissa on, kuinka yhdysvaltalaisen rahoitusyritys Lehman Brothersin asuntolainakuvion romahtaminen 2007 syöksi Euroopankin taantumaan. Vastaavaa ei haluta päästää tapahtumaan euroalueella.
Pankkien kunnossa pitäminen on yksi Euroopan unionin keinoista vakauttaa jäsenmaiden taloutta. Peruskirjan mukaan kriisitukea ei voida antaa jäsenmaille, mutta niiden pankeille voidaan.
Huolella ja asiantuntemuksella
Jo aiemmin Irlannin pankeille tehdyt testit menivät Euroopan keskuspankin EKP:n mukaan pieleen siksi, että ne tehtiin kiireellä.
Tällä kertaa pankit aiotaan testata huolella. Arviointi on kolmiosainen, riskien arvioinnista stressitestiin.
Ensimmäiseksi katsotaan muun muassa pankkien rahoitusriskit ja omavaraisuusaste. Toiseksi arvioidaan pankin saamisten ja vakuuksien laatua. Viimeiseksi pankille tehdään stressitesti, eli kuinka pankki selviäisi mahdollisessa häiriötilanteessa.
Jos pankki ei läpäise kolmiosaista arviointia, kansalliset viranomaiset voivat vaatia pankilta vakuuksia. EKP:n mukaan tietoa yksittäisen pankin kunnosta ei aiota antaa julki ennen ensi marraskuuta. Tuolloin julkistetaan yhtäaikaisesti kaikkien pankkien tulokset.
Pienet pankit kansalliseen testiin
Pankkien testaus aloitetaan pienellä asiantuntijajoukolla, sillä EKP:n uuteen valvontaorganisaatioon vasta haetaan väkeä. Kun valvontaelin on valmis, siellä työskentelee 770 ihmistä. Kuhunkin valvontaryhmään valitaan jäseniä useammasta kuin yhdestä EU-maasta uskottavuuden takia.
Kansallisesti toimivat keskikokoiset ja pienet pankit jäävät jäsenmaiden tarkastusviranomaisten testattaviksi. EKP sanoo luottavansa niiden tarkastuksiin.
Jos jokin jäsenmaa haluaa pelastaa kansallisen pankkinsa pumppaamalla siihen rahaa, EU:n kilpailuviranomaiset joutuvat jälkikäteen päättämään, vääristikö toimi markkinoita vai ei.
Talletussuojasta ja kriisirahastosta riitaa
EKP:n valvontaorganisaation johtajaksi on valittu brittiläinen Sharon Bowles. Valintaa on pidetty hyvänä siksi, ettei mikään euromaa saanut johtajan pestiä. Toiseksi Iso-Britannia pidetään tällä tavoin tiiviimmin mukana Euroopan unionissa.
Niin sanottuun pankkiunioniin kuuluu valvonnan lisäksi eurooppalainen talletussuoja ja yhteinen kriisirahasto. Niistä ei ole vielä päästy sopuun. Jälkimmäisestä neuvotellaan paraikaa valtiovarainministereiden kesken.
Bowles totesi tiistain Hufvudstadsbladetissa ymmärtävänsä yhteisen kriisirahaston vastustajia. Hänen mukaansa pankkiunioni jää kuitenkin puolikkaaksi ilman kriisirahastoa.
Tarkastuslistalla euroalueen ulkopuolisiakin
EKP:n tarkistuslistalla ovat kaikki tähän asti kriisirahoitusta saaneet pankit.
Tarkastukseen joutuvat myös ne pankit ja luottolaitokset, joissa on talletuksia tai takauksia viiden miljardin edestä ja joiden osuus maan kansantuotteesta ylittää 20 prosenttia.
Lisäksi muutoin merkittävässä asemassa olevien pankkien kunto selvitetään.
Mukana on myös pankkeja, joiden pääkonttorit ovat euroalueen ulkopuolella.
Jokaisesta jäsenmaasta tarkastukseen joutuu kolme suurinta pankkia. Suomesta listalla ovat Danske Bank, Nordea ja OP-Pohjola.
Saksasta listalla on 24 pankkia. Espanjasta tarkastetaan 16 pankkia, Portugalista ja Kreikasta kummastakin 4 pankkia.
Kaikkiaan tarkastettavissa pankeissa ja luottolaitoksissa on talletuksia ja takauksia yhteensä 30 miljardin arvosta.
uutiskirje 
