Yleisvasemmistolainen kirjailija- ja taiteilijayhdistys Kiila myönsi Vuoden Kiila-palkintonsa taiteilija Terike Haapojalle ja kirjailija Laura Gustafssonille taiteellisesta hankkeesta Toisten historia.
Palkinto luovutettiin taiteilijoille lauantaina illalla. Samassa yhteydessä Kiila jakoi apurahoja kulttuurityöhön yli 8 000 euroa.
Palkinnon myöntämisperusteissa painottuivat monitaiteellisuus, ekologinen ajattelu ja yhteiskunnalliset vaihtoehdot.
Toisten historia avaa perustelujen mukaan uusia reittejä ajatella ja luo lisäksi tuoreen ja terävän näkökulman nykyhetken polttaviin kysymyksiin, kuten eläinten oikeuksiin sekä ihmisen ja muiden eläinlajien suhteisiin.
– Toisten historia kyseenalaistaa maailmankuvamme, historiamme ja identiteettimme. Se pakottaa katsomaan ympäristön tuhoamista silmästä silmään, mutta samalla se nostaa esiin uusia mahdollisuuksia selviytyä.
Naudan historian museo on ensimmäinen osa Toisten historia -hanketta. Projektin tarkoitus on rakentaa vaihtoehtoinen historia, jonka kautta tarkastellaan maailmaa, kulttuuria, ihmisyyttä ja eläimyyttä. Hanke pyrkii eläytymään ja avaamaan ei-ihmisen, eläimen eli toisen lajin edustajan näkökulman todellisuuteen.
Vuoden Kiila on vuosittain jaettu tunnustus merkittävästä taiteellisesta urasta tai saavutuksesta taiteen, kulttuurin ja yhteiskuntaelämän saralla. Palkinto on myönnetty vuodesta 1979 lähtien kaikkiaan 32 kertaa. Palkittujen joukossa on muun muassa kirjailijat Hannu Salama ja Rosa Liksom, teatteriohjaaja Kristian Smeds, säveltäjä Kalevi Aho ja animaatiotaiteilija Katariina Lillqvist. Viimeksi toissa vuonna palkinto myönnettiin kulttuurilehti Kaltiolle.
Uutena avauksena Kiila on aloittanut apurahaohjelman, joka vuonna 2013 keskittyi sosiaalisesti sitoutuneisiin taidehankkeisiin. Apurahojen kohdennuksella yhdistys haluaa nostaa keskusteluun yhteiskunnallisesti sitoutuneen taiteen rahoituksen niukkuuden Suomessa.Hakemuksia tuli yhteensä 137, joista apuraha myönnettiin kahdelletoista hankkeelle.
uutiskirje 
