Naton lähtö jakaa afganistanilaisia

Afganistanilaiset ovat erimielisiä siitä, pitäisikö presidentti Hamid Karzain allekirjoittaa sopimus, joka sallii Yhdysvaltain joukkojen jäämisen maahan, kun Nato poistuu sieltä vuoden 2014 lopussa.

– Maamme on sotilaallisesti, taloudellisesti ja poliittisesti heikko. Siksi sopimus on tarpeen. Valintamme on käytännöllinen: hyväksyä amerikkalaisten jääminen tai kohdata epävarma tulevaisuus ilman kenenkään apua, aprikoi yrittäjä Hedayatullah Amam.

Yhdysvallat patistaa Afganistania allekirjoittamaan, mutta Karzai haluaisi odottaa huhtikuun presidentinvaalien yli.

– Karzai pelaa poliittista peliä ja esittää puolustavansa kansallista itsemääräämisoikeutta. Mutta se peli on kohta pelattu, ja veikkaan, että hän allekirjoittaa kuukauden tai korkeintaan kahden kuluttua, Amam sanoo.

Heimoneuvosto hyväksyi

Afganistanin islamistinen Taleban-hallitus kaadettiin Yhdysvaltain tuella 2001. Sen jälkeen YK valtuutti Naton johtamat Isaf-joukot uuden hallituksen tueksi suitsimaan kapinallisia ja vahvistamaan maan omia turvallisuusjoukkoja.

Afganistanin heimoneuvosto loya jirga hyväksyi marraskuussa sopimusehdotuksen korkeintaan 15 000 amerikkalaissotilaan jäämisestä maahan. Niiden käytössä olisi kymmenkunta sotilastukikohtaa, mukaan lukien strateginen Bagramin lentotukikohta Kabulin lähellä.

– Kumppanuus amerikkalaisten kanssa estäisi naapureita sekaantumasta asioihimme. Hallituksemme on vain saatava naapurit ymmärtämään, etteivät ne ole uhattuina, sanoo kansalaisyhteiskunnan kehittämiskeskuksen työntekijä Asadullah Larawi.

Naton mukaan Afganistanissa on 84 000 ulkomaista sotilasta, joista 60 000 USA:sta.

Afganistanin vuonna 2002 perustetussa armeijassa on 200 000 henkeä ja ilmavoimissa 6 800. Kansallisten poliisivoimien vahvuus on 50 500 ja paikallispoliiseja on 24 200.

Naapurit pelottavat

Karzain lykättyä yllättäen allekirjoitustaan Nato ja Yhdysvallat ovat uhkailleet, että länsimaiden muukin tuki loppuu ilman sitä. Avunantajat lupasivat kesällä 2012 Afganistanille 12 miljardia euroa siviiliapua neljän vuoden aikana.

Osa afgaaneista on kuitenkin enemmän huolissaan seurauksista, jos Karzai allekirjoittaa.

– Iran ja Pakistan voivat helposti aiheuttaa nykyistä suurempia ongelmia. Samoin Venäjä, arvioi Nangarharin ylipiston politiikan tutkimuksen johtaja Najibullah Saqib.

Radio Free Europen Afganistanin-toimituksessa työskentelevä Baz Mohammad Abid pitää selviönä, että amerikkalaiset saavat tukikohtansa, mutta pelkää seurauksia.

– Naapurimme voivat yrittää karkottaa amerikkalaiset aseistamalla kapinallisia.

Epäilijät eivät usko amerikkalaisten pelotevoimaan, kun maassa nyt olevat ulkomaiset joukotkaan eivät ole kyenneet estämään kapinallisten hyökkäyksiä. Ulkomaisten joukkojen sijasta toivotaan maan omien asevoimien vahvistamista ja kouluttamista.