Argentiinalainen Bouwerin pikkukaupunki järjestää helmikuussa festivaalin suurimman ongelmansa eli jätteen ympärille. Juhlan tarkoitus on nostaa esiin ongelma ja estää sen paheneminen.
Bouwer sijaitsee Argentiinan keskiosissa 17 kilometrin päässä maakuntapääkaupunki Córdobasta. Kevään roskafestivaaleilla kaupungin parille tuhannelle asukkaalle on luvassa grillattua lihaa ja taide-esityksiä.
Bouwerista muodostui 28 vuoden aikana valtava kaatopaikka. Yhdeksään eristeettömään maakuoppaan kaadettiin 12 miljoonaa tonnia Córdoban ja muiden lähikuntien jätettä.
Asukkaiden sitkeä vastarinnan tuloksena kaatopaikka suljettiin 2010, mutta alueen siivoamiseksi ei ole tehty mitään. Bouwer ilman roskaa -liike on alkanut kutsua kaupunkia ”uhrausten alueeksi”.
Saastuminen jatkuu
– Kaatopaikka saastuttaa yhä maata, vettä ja ilmaa, sanoo kunnan ympäristöneuvoja Adolfo González.
Bouwerin festivaali nostaa kaatopaikan ohella esiin muutkin ympäristöongelmat, kuten hylättyjen autojen keräilyalueen, nyt suljettuna olevan ongelmajätteen polttolaitoksen, lyijysulattamon, joka saastutti ilmaa vuosina 1984–2005, ja myrkyllisen teollisuusjätteen hautausmaan.
Bouwer ilman roskaa -liikkeen tiedottaja Nayla Azzinnari kertoo, ettei festivaaleilla unohdeta sitäkään, miten vuonna 2005 kaupunkiin tuotiin 12 tonnin lasti ddt:tä ja muita vaarallisia torjunta-aineita, vaikka niitä ei lopulta voitu jättää sinne asukkaiden vastustuksen vuoksi.
Saastecocktailia saostavat maatalouskemikaalit, joita ruiskutetaan geenimuunnellun soijan viljelyksille kaupungin ympäristössä, lisää González.
Pahempaa tulossa
Pahempaa on kuitenkin tulossa: Córdoban kaupungin ja maakunnan hallinto suunnittelevat uuden kaatopaikan avaamista Bouweriin puolen kilometrin päähän vanhasta. Sinne ajettaisiin 2 500 tonnia jätettä päivässä.
– Kuulostaa vitsiltä, että suljetaan vanha ja rakennetaan viereen uusi kaatopaikka, sanoo roskaliikkeen jäsen Mónica Rescala, jonka lapsi käy kaatopaikkojen lähellä sijaitsevaa koulua.
Koulussa on kärsitty hajuhaitoista ja eläimistä.
– Koulutyö kävi mahdottomaksi epäterveellisessä ympäristössä, jonne tulvi kärpäsiä, hyttysiä ja valtavia rottia, kertoo rehtori María Teresa Destéfanis.
Parin kilometrin päähän Bouwerista puuhataan myös öljynjalostamojätteen biokäsittelylaitosta.
– Kaupunkimme on valittu ympäristöongelmien uhrialttariksi, González summaa.
Terveyden hätätila
Bouwerin pormestari Juan Lupi julisti lokakuussa kaupunkiin terveydellisen hätätilan.
Kaupungissa on menehtynyt 2000-luvulla 22 lasta tuhatta elävänä syntynyttä kohti, kun lapsikuolleisuus muualla maakunnassa on puolta pienempi.
Hengitystie- ja ihosairaudet, syövät, keskenmenot ja ennenaikaiset synnytykset ovat yleistyneet Bouwerissa hälyttävästi ja roskaliikkeen mukaan yhä enemmän eläimiä syntyy epämuodostuneina.
uutiskirje 
