Viikon kysymys
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on saada velkaantuminen kuriin. Valtio ottaa kuitenkin tänä vuonna yli seitsemän miljardia euroa lisävelkaa.
Miten jatkuva velkaantuminen vaikuttaa tavallisen työntekijän elämään, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas?
– Se on näkynyt niin, että on tehty veronkorotuksia. Esimerkiksi viimevuotinen arvonlisäveron korotus tuntui työntekijän lompakossa.
Pitääkö verotusta kiristää jatkossakin?
– Jos nykyinen kehitys jatkuu, tasapainoa haetaan tavalla tai toisella. Pakettiin kuuluvat varmasti veronkorotukset ja menojen leikkaukset, jotka tuovat epävarmuutta.
Ratkaiseeko hallituksen rakennepaketti lisävelkaantumisen?
– Se taittaa arvioiden mukaan pitkän aikavälin kestävyysvajeen. Paketin vaikutukset näkyvät valtaosin vasta tulevina vuosina.
Hillitseekö työmarkkinoille tehty maltillinen palkkasopimus velkaantumista?
– Pitkässä juoksussa hillitsee, mutta silläkin haettiin parempaa taloudellista pohjaa keskipitkälle ja pitkälle aikavälille.
Sinä olet vaatinut, että velkaantuminen on saatava taittumaan keskipitkällä aikavälillä. Kuinka pitkä aika on keskipitkä?
– Ei sille tarkkaa määritelmää ole. Yleensä siinä puhutaan suurin piirtein viidestä vuodesta.
Pystyykö Kataisen hallitus lopettamaan lisävelkaantumisen toimikaudellaan?
– Ei välttämättä. Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite katkaista lisävelkaantuminen hallituskauden aikana oli vähintään haastellinen. Hallitusohjelman työllisyystavoitettakaan tuskin saavutetaan. Nämä asiat linkittäytyvät yhteen.
– Pitää muistaa, että nykyinen taloudellinen tilanne on koko Euroopassa erilainen verrattuna siihen, kun hallitus lähti liikkeelle. Tällaisessa tilanteessa ei ole syytä painaa jääräpäisesti velkaantumista laskuun. Siinä olisi omat riskinsä esimerkiksi kotitalouksien ostovoimalle.
Mistä Suomen jatkuva velkaantuminen johtuu?
– Se johtuu Euroopan taloustilanteesta, mutta myös Suomen elektroniikka- ja paperiteollisuuden rakenneongelmista. Olihan se kova paukku, kun samaan aikaan iskivät rakennekriisi ja vientikysynnän hiipuminen. Suomen talous on aika suhdanneherkkä.
Kuva: Wilma Hurskainen
uutiskirje 
