Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) kaksi viikkoa sitten esittelemä kuntarakennelain täydennys eli pakkoliitospykälä tarkoittaisi, että kuntien pakkoliitoksia voitaisiin toteuttaa kymmenellä kaupunkiseudulla ja se koskisi 25 kuntaa.
Pakkoliitosseudut olisivat Joensuun, Turun, Tampereen, Kuopion, Jyväskylän, Oulun, Lahden, Porin, Seinäjoen ja Vaasan seuduilla.
Esitystä on kritisoitu pitkin alkuvuotta niin hallitus- kuin oppositiopuolueista.
Miksi hipoa
perustuslakia?
Vasemmistoliiton kansanedustaja Martti Korhonen arvioi, että pakkoliitospykälässä on perustuslakiin liittyvä ongelma.
– Se saattaa kaatua perustuslakiin. Voi miettiä, kuinka järkevää ylipäätään on tehdä lainsäädäntöä niin, että se hipoo perustuslakia.
Hän ei ole ainoa, jota pykälä mietityttää juuri perustuslakiin liittyvistä syistä. Muiden muassa eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) ja kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) ovat pohtineet samaa asiaa.
Hallitus päätti syksyllä valtioneuvoston toimivallan kasvattamisesta. Nykyisessä laissa pakkoliitosmahdollisuus koskee vain vakavissa talousvaikeuksissa olevia kriisikuntia.
Pitää muistaa
ne palvelut
Korhonen pitää nyt käynnissä olevaa pakkoliitoskeskustelua yhtenä osoituksena siitä, että kuva valmisteilla olevasta kuntauudistuksesta on hämärtynyt.
– Tämän harjoituksen ideahan oli muodostaa vahvat peruskunnat, jotka tuottavat kansalaisille palvelut. Ne palvelut pitäisi pitää keskiössä eikä hallinto, hän sanoo.
– Nyt tämä ajatus on kadonnut ja käydään nollasummakeskustelua, jossa epäolennaisesta tuntuu tulevan olennainen, vaikka pitäisi muistaa, että hallinto ei ole itseisarvo. Hallinnon pitää vain palvella palvelujen tuottamista.
Muutetaan rahoitusjärjestelmää
Toinen ongelma on Korhosen mukaan poliittinen.
– Kaikki puolueet ovat jakautuneet tässä asiassa. Joka puolueessa tuntuu olevan kaksi tai kolmekin kantaa, hän laskee.
Hän toteaa, että jotain on kuitenkin tehtävä.
– Jos haluamme taata kaikille palvelut, ei käy, että joku poimii rusinat pullasta. Se vaara on olemassa, jos nykyinen tilanne jatkuu.
Hän viittaa kuntiin, jotka hyötyvät naapurien tuottamista palveluista. Juuri niitä, keskuksia ympäröiviä kuntia, pakkopykälä paljolti koskisi.
– Jos vika on osin rahoituksessa, pitää korjata rahoitusjärjestelmää. Silloin korjaus voitaisiin tehdä valtionosuusjärjestelmän kautta. Voidaan ihan hyvin miettiä, voisiko kunnille, jotka selvästi tuottavat palveluita naapureilleen, kompensoida sen valtionosuusjärjestelmällä, entinen kuntaministeri esittää.
– Se olisi mielestäni viisaampaa kuin sotkeutua perustuslaillisiin ongelmiin.
Hallinto on
pieni osa
Vaikka kuntauudistuksen yksi lähtökohta on säästää hallinnosta, Korhosen mielestä siihen ei pidä kiinnittää liikaa huomiota. Kuntahallinnon kustannukset ovat kolmesta neljään prosenttia kuntien kokonaismenoista eikä hallinnon osuutta kuntien menoista saada millään nollaan.
Hänestä olisi syytä siirtyä tuon maksimissaan neljän prosentin veivaamisesta miettimään sitä 96 prosenttia, joka käytetään muuhun kuin hallintoon.
– Se tuntuu keskustelussa usein unohtuvan jopa älykkäiltä ihmisiltä. Siksi kuntauudistuksessa ei mikään etene.
uutiskirje 
