Runsas neljännes suomalaisista epäilee, ettei jaksa työelämässä vanhuuseläkeikään saakka, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen toteuttamasta Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta. Yhtä moni kokee työkykynsä heikentyneeksi.
Tutkimuksessa kartoitetaan väestön elinoloja, hyvinvointia, terveydentilaa, elintapoja ja kokemuksia palvelujärjestelmästä. Tutkimus on ollut valtakunnallinen vuodesta 2013 lähtien ja siihen osallistuu kahden vuoden aikana yli 150 000 suomalaista.
Uudellamaalla jaksetaan paremmin
Työkyvyssä on alueiden välisiä eroja. Kolmannes Etelä- ja Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson asukkaista ei usko jaksavansa töissä eläkeikään saakka.
Uudellamaalla vain joka viides työikäinen epäilee, ettei jaksa eläkeikään saakka. Koulutusryhmien välillä jaksamisessa on suuria eroja kaikilla alueilla.
– Päättäjien tuleekin toimia kaikilla politiikan tasoilla alueiden ja erityisesti väestöryhmien välisten erojen kaventamiseksi, sanoo vastaava tutkija, kehittämispäällikkö Risto Kaikkonen.
Hänen mukaansa työkyvyn ylläpitäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen ovat tärkeimpiä keinoja työurien pidentämisessä.
Miljoona tinkinyt ruuasta ja lääkkeistä
Tutkimuksen mukaan joka viides suomalainen, siis yli miljoona suomalaista, on rahanpuutteen vuoksi tinkinyt ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä.
Sosioekonomiset erot näkyvät toimeentulossa, sillä vähemmän opiskelleet tuntevat itsensä köyhiksi selvästi yleisemmin kuin korkeammin koulutetut. Vähemmän opiskelleista joka neljäs kokee itsensä köyhäksi.
Miltei joka kolmas suomalainen on saanut terveyskeskuslääkärin palveluita tarpeisiinsa nähden riittämättömästi. Suurinta tyytymättömyys on Uudellamaalla.
Vastaavasti lähes joka viides on tyytymätön kulttuuripalveluihin. Eniten kulttuuripalveluihin tyytymättömyyttä on Lapissa.
Joka toinen onnellinen ja tyytyväinen
Tutkimuksessa selvitettiin myös elämänlaatua ja onnellisuutta. Joka toinen suomalainen aikuinen kokee elämänlaatunsa hyväksi ja itsensä useimmiten onnelliseksi.
Elämänlaadun ja onnellisuuden kokemisessa on jonkin verran alueellisia, mutta etenkin sosiekonomisia eroja. Vähemmän opiskelleista alle puolet kokee elämänlaatunsa hyväksi, kun korkeammin koulutetuista niin arvioi lähes kaksi kolmannesta.
Merkittävin alueellinen ero oli Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan välillä. Etelä-Pohjanmaalla elämänlaatunsa arvioi hyväksi 53 prosenttia asukkaista, Pohjanmaalla 45 prosenttia. Elämänlaatuunsa kaikkein tyytyväisimmät asuvat Uudellamaalla.
Elintavoissa maakuntien välillä oli jopa kaksinkertaisia eroja. Kainuulaisista 41 prosenttia käyttää niukanlaisesti kasviksia ravinnossaan, kun esimerkiksi Uudellamaalla vastaava luku on 23 prosenttia.
uutiskirje 
