Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki tyrmää lukiokoulutuksen valtakunnallisia tavoitteita ja lukion tuntijakoa pohtineen työryhmän esitysten olevan yleissivistystä kaventavia.
Työryhmän ehdotusten A ja B mukaisesti kaikki ne oppiaineet, joita ei ole lukiolaissa erikseen mainittu, tulisivat oppilaalle valinnaisiksi. Näin lukiolainen saattaisi jättää opinto-ohjelmastaan kokonaan pois biologian, kemian, fysiikan, maantieteen, historian, yhteiskuntaopin, psykologian, musiikin tai kuvataiteen.
– Koulutuksellinen tasa-arvo merkitsee sitä, että luonnontieteellisen, humanistisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen tiedon ja taidon tulee olla kaikkien ulottuvilla myös lukiossa. Liialla valinnaisuudella on aina kääntöpuolensa – opiskelijan on myös valittava jotain pois, sanoi Pohjois-Suomen Opettajainpäivillä perjantaina puhunut Arhinmäki.
– On täysin käsittämätön ajatus, ettei lukiossa tarvitsisi opiskella esimerkiksi historiaa ja yhteiskuntaoppia. Vasemmisto puolustaa laajaa yleissivistystä, joka on koulutuksellisen tasa-arvon perusta.
Yleissivistys Suomen valtti
Myös nykymuotoista uskonnonopetusta lukiossa on voitava tuntijakouudistuksen yhteydessä tarkastella uudestaan. Arhinmäen mukaan uskonnonopetus tulisi korvata kaikille yhteisellä elämänkatsomustietoa vastaavalla aineella.
Arhinmäki painotti, että Suomi on pärjännyt maailmalla nimenomaan kansan laajan yleissivistyksen vuoksi. Kapea-alaiset ja vain osaan aineista keskittyvät lukio-opinnot olisivat sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta pitkä askel taaksepäin.
– Yhä epävarmemmassa työelämässä tarvitaan laajaa osaamista ja yleissivistystä. Työntekijöiden työnkuvat muuttuvat, työntekijät joutuvat vaihtamaan työpaikkaa tai siirtymään kokonaan toiselle alalle. Lukiossa ei saa olla sellaisia umpiperiä, joissa valinnat voivat sulkea pois jatko-opinto- ja ammatinvalintamahdollisuuksia.
Lyhytnäköisiä putkitutkintoja
Työryhmän esitysten mukaiset lukio-opinnot eivät Arhinmäen mielestä anna valmiuksia kaikkiin jatko-opintoihin.
– Esitykset heijastelevat lyhytnäköistä tehokkuusajattelua, jossa nuoria halutaan kouluttaa kapeilla putkitutkinnoilla työelämään miettimättä nuorten tulevaisuutta yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa.
Lukiolain mukaan lukion olennaisena tehtävänä on tukea nuorten kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi.
Arhinmäen mukaan taideaineiden tuntimäärää tulisi lukiouudistuksen yhteydessä kasvattaa.
– Nuori tarvitsee kehittyäkseen paitsi tietoja ja taitoja, myös niitä kokemuksia, joita taide ja kulttuuri antavat. Liian kapea koulutus kaventaa nuoren käsitystä maailmasta.
uutiskirje 
