– Tällainen kahden maan yhteistyösopimus on hyvin harvinainen, sanoo SMHI:n (Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut) pääjohtaja Lena Häll Eriksson.
– Olemme edelläkävijöitä suuntauksessa, jonka EU ja kansainvälinen merentutkimuksen organisaatio ICES toivovat vahvistuvan tulevaisuudessa. Yhteistyön ansiosta voimme tehokkaammin selvittää meren tilan muutoksia ja ongelmia ja voimme jakaa kustannuksia
SYKEn pääjohtaja Lea Kauppi kertoo, että Aranda lähteen tänään ensimmäiselle maiden yhteiselle tutkimusmatkalle.
– Suomalaiset ja ruotsalaiset tutkijat varmistavat matkan aikana mittaustulostensa yhdenmukaisuuden ja ottavat näytteitä muun muassa happitilanteen sekä fosfori- ja typpipitoisuuksien seurantaa varten. Samalla alamme työstää yhteistä meren tilan seurannan ohjelmaa, sanoo Kauppi.
Yhteistyö hyödyttää Häll Erikssonin mukaan molempia monin tavoin. Sekä Ruotsin että Suomen tutkimus saa käyttöönsä laajemman havaintoaineiston ja pääsee aiempaa nopeammin käsiksi toistensa aineistoihin.
– Samalla voimme jakaa aluksen, laitteiden ja henkilökunnan kustannuksia. Tämä on myös hyvä ratkaisu siihen, että tarvitsemme uuden tutkimusaluksen.
Kuukausittain seurantamatkoja
SYKEn ja SMHI:n merentutkijat tekevät tänä vuonna Arandalla kuukausittain seurantamatkoja Itämerelle. Osa merialueista on maiden yhteisesti seurattavia: Pohjanlahti, Ahvenanmeri ja Itämeren pääaltaan pohjoisosa.
Yhteistyön myötä Arandan säännöllinen seuranta ulottuu myös eteläiselle Itämerelle, Tanskan salmiin ja Ruotsin länsipuoliselle merialueelle. Maiden suorittamat Itämeren tilan seurannat perustuvat HELCOMin Itämeren seurantaohjelmaan ja EU:n direktiivien velvoitteisiin.
Tutkimusmatkojen mittaukset ja analyysit tuovat tärkeää tietoa Itämeren ja Ruotsin länsipuolisen merialueen ympäristön muutoksesta. Tämä luo pohjaa valtioiden, viranomaisten, yritysten ja muiden asianosaisten merta koskeville päätöksille.
Katastrofaalinen happikato
Yksi polttavimmista seurattavista kysymyksistä on Itämeren happitilanne, joka on pahentunut sitten 70-luvun ja on nyt saavuttanut katastrofaalisen tason.
Tätä nykyä noin 30 prosenttia Itämeren pohja-alueista kärsii ajoittaisesta hapenpuutteesta ja noin 15 prosenttia pohjista on kokonaan kuolleita. Syynä on ravinnekuormitus yhdistyneenä aiempaa vähäisempiin Pohjanmeren suolapulsseihin, jotka toisivat kylmää, suolaista ja happipitoista vettä Itämerelle.
Tällä hetkellä ei tiedetä, mikä aiheuttaa suolapulssien heikkenemisen, mutta sen oletetaan johtuvan ilmastonmuutoksesta.
Rehevöityminen ja levät
Toinen tärkeä kysymys on Itämeren rehevöityminen, joka johtuu fosfori- ja typpiravinteiden pääsystä mereen kaikkialla sen rannikoilla. Huono kehitys on kuitenkin taittunut jätevedenpuhdistuksen tehostumisen ansiosta.
Paranemisprosessi vaatii silti pitkän aikaa, sillä ravinteita on varastoituneina pohjasedimentteihin ja sateiden mukana lisää ravinteita päätyy mereen pelloilta, muualta maaperästä ja liikenteen ilmapäästöistä.
Kolmantena asiana seurataan ja ennustetaan levätilannetta biologisilla ja kemiallisilla mittausmenetelmillä, joita täydennetään satelliittihavainnoilla ja kauppa-alusten automaattisilla mittauksilla. Levätilanteen seuranta on tärkeää, koska tietyt levälajit voivat olla haitallisia.
uutiskirje 
