Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen kysyy, mikä on mahdollisen seuraavan pääministeripuolue keskustan talouspoliittinen linja. Hän viittaa Perheyritysten liiton toimitusjohtajan Matti Vanhasen lauantaiseen Yle-haastatteluun. Vanhanen vaati talouden sopeuttamista heti eikä jaksottaen.
Myös keskustan euroehdokas, talouskomissaari Olli Rehn on vaatinut ”kipeää tekeviä” julkisen talouden säästöjä.
– Rehniä on aivan oikein kutsuttu Euroopan kurjuuden arkkitehdiksi. Nyt samalle linjalle linnoittautui entinen pääministeri Matti Vanhanen. Kummatkin ovat vahvoja toimijoita Suomen Keskustassa. Nyt on hyvä kysyä, mikä on pääministeripallille hamuavan puolueen todellinen talouspoliittinen linja. Onko koko puolue sitä mieltä, että kolmen miljardin leikkaukset on tehtävä kerralla, vaikka se tarkoittaisi talouden hyytymistä ja kansan pahoinvoinnin kasvua? Haluaako koko Keskusta kurjistaa Suomen, Sarkkinen kysyi sunnuntaina Kemissä.
Leikkuri iskisi pienituloisiin
Sarkkisen mukaan Vanhasen-Rehnin peräänkuuluttama julkisen talouden miljardileikkuri tuskin iskisi vauraaseen kansanosaan.
– Suuri osa julkisen sektorin menoista tulee tulonsiirroista, sosiaali- ja terveyspuolelta ja koulutuksesta, joka palvelee erityisesti pieni- ja keskituloista kansanosaa. Myös esimerkiksi arvonlisäveron nostaminen sattuisi eniten pienituloisiin, Sarkkinen muistuttaa.
Sarkkisen mukaan Suomessa tarvitaan hallittuja rakenteellisia uudistuksia, ei paniikkileikkauksia ja juustohöyläämistä. Hallituksen ei pitäisi myöskään hätiköidä uusien sopeutusten kanssa, vaan olisi odotettava vajaa puoli vuotta sitten tehtyjen päätösten vaikutuksia.
– Faktaa on kuitenkin se, että laskusuhdanteessa tehtävät leikkaukset johtavat itseään ruokkivaan negatiiviseen noidankehään, aivan kuten monissa Euroopan kriisimaissa on käynyt. Silloin työllisyys ei taatusti parane, ja nimenomaan työllisyys on keskeistä talouden tasapainon ja hyvinvoinnin kannalta.
Velka hidasta kasvua
Sarkkinen muistuttaa myös kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan kohonnut valtionvelka ei sinällään aiheuta hitaampaa talouskasvua. Suomen valtionvelka on sitä paitsi aivan kohtuullisella tasolla verrattuna muiden maiden velka-asteisiin. Loputon velan kasvu ei tietenkään ole mahdollista, mutta velkaantumista ei ole syytä liiaksi pelätä ajatellen julkisen talouden kokonaiskuvaa ja tällä hetkellä työllisyys on velkaantumista paljon akuutimpi vaiva.
– IMF:n tutkimus vie pohjaa esimerkiksi Rehnin paikalleen jämähtäneestä, ihmisten arjesta tyystin irrottautuneesta eurobyrokraattisesta ankeutuslinjasta, joka korostaa ainoastaan velan ja inflaation torjuntaa unohtaen työllisyyden ja ihmisten hyvinvoinnin, sanoo Sarkkinen.
uutiskirje 
