Suomalaisuus, elämässä menestyminen ja perhe. Siinä kolme keskeistä ainesta, joilla vaaliesitteissä rakennetaan mielikuvia ehdokkaista.
Näin voi päätellä viestinnän tutkija Annamari Huovisen marraskuussa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tarkastetusta väitöskirjasta. Huovinen selvitti sitä, millaisen kuvan vaaliesitteet antavat ihanteellisesta poliittisesta kansalaisuudesta. Aineistona oli parinsadan esitteen otos vuoden 2009 eurovaalien ja 2011 eduskuntavaalien yhteydessä.
Lähes kaikissa esitteissä ilmeni suomalaisuus tavalla tai toisella. Suomalaisuuden kuvastot eivät kuitenkaan olleet aivan tätä päivää. Vaikka Huovinen poimi esitteet Helsingistä ja ehdokkaat olivat suureksi osaksi pääkaupunkiseudulta, heidän esitteissään korostui usein maalaismaisema.
– Oli viljalyhteitä ja muita elementtejä, joita ei nykypäivän koneistetussa maataloudessa edes juuri näy. Se oli yllättävän vanhakantaista, Huovinen kuvailee.
Myös moderni eurooppalaisuus oli esillä, etenkin eurovaaleissa, mutta sekään ei vaikuttanut aivan todelliselta.
– Eurooppalaisuus näyttäytyi kaupunkeina, joissa aurinko paistaa, ihmiset pyöräilevät, istuvat kauniilla vanhoilla aukioilla ja juovat kahvia eikä missään näy autoletkoja tai Euroopan köyhiä takamaita.
Oikeistolaisten esitteissä supermenestyjiä
Poliittisessa kansalaisuudessa toinen kaikkia yhdistävä piirre oli Huovisen mukaan menestymisen vaatimus.
– Ei voi lähteä ehdolle edustamaan kansaa, ellei pysty todistamaan, että on pätevä, jämäkkä, menestyvä ja pärjää siinä mitä aikoo tehdä.
Tässä oli kuitenkin selviä eroja oikeistolaisten ja vasemmistolaisten ehdokkaiden välillä.
– Oikeiston puolella luotiin selvästi kiiltävämpää ja silotellumpaa kuvaa. Jotkut esitteet tuntuivat kertovan aikamoisista supermenestyjistä.
Vasemmistolaiset sen sijaan saattoivat korostaa, että tuntevat omakohtaisesti yksinhuoltajaäidin tai työttömän ongelmat tai ovat tulleet vähävaraisesta perheestä.
– Ehdokkaat aina hakevat sitä, että äänestäjät voisivat samaistua heihin, mutta oikeiston ja vasemmiston välillä oli eroja siinä, millä tavalla sitä haetaan, Huovinen päättelee.
Perussuomalaiset ja Vihreät erottuivat kumpikin selvästi omana ryhmänään. Vihreät olivat esitteidensä perusteella kaupunkilaisimpia ja eurooppalaisimpia, Perussuomalaisilla taas korostui Suomi ja sen menneisyys.
– Puhuttiin sotaveteraanien tekemästä työstä ja kalliisti hankitusta itsenäisyydestä. Oli jonkin verran militaristista retoriikkaa sekä Suomen lippuja ja vaakunoita.
Naiset torjuvat
uraohjuksen leimaa
Huovisen huomio kiinnittyi kuitenkin erityisesti politiikan ulkopuolisiin asioihin. Perhe oli esitteissä vahvasti esillä, erityisesti naisehdokkailla.
– Oli vauvoja, lapsia, koiria ja kissoja. Etenkin äitiyden avulla perustellaan vastuullisuutta, empatiaa, kykyä ottaa heikoimmat huomioon, Huovinen sanoo.
Tutkimuksen yksi keskeinen yllätyksen aihe Huoviselle olikin se, miten erilaisia esitteissä olivat naisten ja miesten roolit. Perinteinen sukupuolijako ei ole kokonaan väistynyt.
– Se, että naisten päävastuualue on ollut kotona ja miehillä on ollut julkiset työt, näkyy edelleen. Miehet perustelevat esitteissä motivaationsa poliittisilla syillä. Naiset taas usein haluavat näyttää sen, että heillä on perhe tai muita perinteisesti naisten elämään liitettyjä asioita, ja kun ne ovat kunnossa, sitten he voivat lähteä julkiseen työhön.
Tällä ehdokkaat yrittävät välttää itsekkään uraohjuksen leimaa, joka helposti kohdistuu juuri naisiin, elleivät he politiikan vastapainoksi tuo esiin kotia ja perhettä, Huovinen tulkitsee. Etenkin nuoren naisen tila julkisuudessa on Huovisen mukaan kapea.
– He tasapainottelevat sen välillä, miten ollaan yhtaikaa poliittisesti uskottavia ja kuitenkin riittävän naisellisia, mutta ei liian naisellisia, jotta mielikuva ei käänny esimerkiksi seksuaalisiin viittauksiin. Naispuolisia huippupoliitikkojakin on mediassa arvioitu ulkonäön tai pukeutumisen perusteella. Moni naispoliitikko varmaan miettii tosissaan, mikä on sopiva julkinen imago, että saisi keskittyä työntekoon.
Aiheesta enemmän perjantaina 21.2. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Osta näköislehti Lehtiluukusta.
Annamari Huovisen väitöskirja Poliittinen kansalaisuus intersektionaalisena identiteettinä vaaliesitteissä on ladattavissa internetissä . Painettua kirjaa voi tiedustella suoraan Annamari Huoviselta.
uutiskirje 
