Euroopan unionin perusoikeusviraston keskiviikkona julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomi on naisille yksi Euroopan väkivaltaisimpia maita. Pohjoismaat Suomi, Ruotsi ja Tanska olivat väkivallan yleisyyttä mitattaessa melko samalla tasolla. Noin 30 prosenttia naisista oli kokenut väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppaninsa taholta.
Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden keskiarvo tässä suhteessa oli 22 prosenttia.
Kaikkiaan lähes puolet suomalaisista naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen.
– Kaikki tutkimukset osoittavat, että naisiin kohdistuva väkivalta Suomessa on aivan liian yleistä. Selkeä tavoitteemme pitää olla väkivallan vähentäminen niin, että tulevaisuudessa olemme niiden EU-maitten joukossa jossa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa esiintyy vähemmän, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.
Ilmoituskynnys korkealla
Perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan vain noin 10 prosenttia kumppanin naiseen kohdistamasta väkivallasta tuli Suomessa viranomaisten tietoon. Vastaava luku koko EU:n tasolla oli 20 prosenttia.
– Ilmoittamiskynnys on siis edelleen liian korkea, vaikka nykyisin suomalaiset uskaltavatkin puhua aikaisemmin häpeälliseksi ja yksityiseksi mielletystä asiasta. Tarvitsemme perustavanlaatuisen asennemuutoksen yhteiskunnassamme. Erityisesti poikien ja nuorten miesten kommunikointi- ja konfliktinratkaisutaitoihin on panostettava, ministeri Henriksson painottaa.
Naisten Linja Suomessa ry:n mukaan kyse ei ole tiedon puutteesta, vaan väkivaltaan liittyvästä häpeästä, tunnistamisen vaikeudesta ja vähättelystä.
– Nykyiset palvelumallit eivät pysty auttamaan väkivaltaa kokeneita riittävästi, sanoo toiminnanjohtaja Pia Puu Oksanen.
Perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan 94 prosenttia väkivaltaa kokeneista naisista tiesi, millaisia palveluita hänelle olisi tarjolla.
– Ongelma ei ole vain palveluiden tarjonnassa vaan niiden laadussa ja toteutustavassa. Monet meille soittavat naiset kertovat kohdanneensa julkisissa palveluissa väkivallan mitätöintiä ja vähättelyä. Tämä ei rohkaise hakemaan apua eikä irrottautumaan vaarallisesta elämäntilanteesta, Oksanen sanoo.
Uhkauksia työpaikoilla ja sosiaalisessa mediassa
Ministeri Henriksson keskusteli Brysselissä oikeusministerikokouksen yhteydessä tutkimuksesta myös Euroopan perusoikeusviraston johtajan Morten Kjaerumin kanssa. He totesivat, että naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja uhkauksia ilmenee enenevässä määrin myös kodin ulkopuolella esimerkiksi työpaikoilla ja sosiaalisessa mediassa.
Suomen lainsäädännössä on viime vuosina toteutettu lukuisia rikoslain muutoksia, jotka tähtäävät naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen.
Vuonna 2011 tehty muutos, jolla perhesuhteessa tapahtunut lievä pahoinpitely muutettiin virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi, on osoittautunut toimivaksi. Se on kasvattanut poliisin tietoon tulleiden rikosten osuutta ja tehostanut rikosvastuun toteutumista. Lisäksi seksuaalirikosten rangaistuksia ankaroitettiin merkittävästi vuonna 2011 ja näiden rikosten vanhentumisaikoja pidennettiin.
Kuluvan vuoden alussa tuli voimaan vainoamista koskeva rangaistussäännös. Parhaillaan on vireillä lainmuutos, jonka myötä muun muassa lisättäisiin rikoslakiin uusi rangaistussäännös seksuaalisesta häirinnästä.
uutiskirje 
