Hallituksella alkaa olla kiire sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksensa kanssa, jos se aikoo saada sen aikaiseksi kuluvalla vaalikaudella. Erityinen kiire on päällä, jos siitä halutaan jotain valmista ennen kehysriihtä, riihi kun alkaa jo maanantaina.
Hallituksella on käytännössä neljä vaihtoehtoa.
Se voi jättää uudistuksen siihen muotoon, jossa se lähetettiin lausuntokierrokselle. Se perustuu kokoomuksen ryhmäjohtajan Petteri Orpon viime vuonna vetämän työryhmän esittämään malliin. Työryhmä esitti Suomen jakamista 20–30 sote-alueeseen, joissa vastuukunnat vastaisivat palveluista.
Silloin nykyisin erillään olevat perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdistettäisiin. Vastuukuntina toimisivat yleensä maakuntien keskuskaupungit.
Selkeää mallia sotkevat kuitenkin perustason alueet. Ne ovat 20 000–50 000 asukkaan kaupunkeja ja ne saisivat mallissa järjestää perustason sote-palveluita samaan aikaan, kun erikoissairaanhoito hoidettaisiin isommalla sote-alueella.
Juuri perustason alueet ovat saaneet huutia asiantuntijoita, joiden mielestä ne ovat liian pieniä järjestämään palvelut hyvin.
Orpon mallista on myös perustuslaillinen ongelma: vastuukuntamallissa suuret kunnat saattavat saada suhteessa liikaa valtaa pieniin verrattuna.
Kunnat tyrmäsivät lausuntokierroksella Orpon mallin ja hallituksessakin tuntuisi vallitsevan laaja yhteisymmärrys siitä, että sitä ei voida toteuttaa sellaisenaan.
Hallituksen toinen vaihtoehto on jättää uudistuksen tekemättä, jolloin jatkettaisiin vanhalla puitelailla. Ratkaisujen tekeminen jäisi seuraavalle hallitukselle. Tätäkään ei pidetä mahdollisena, sen verran huolissaan ollaan vanhusten hoivasta, terveyskeskuksista ja lääkäri- sekä hoitajapulasta.
Uusia malleja tarjolle
Jäljelle jää kaksi mahdollista ratkaisua.
– Nyt etsitään Orpon mallin sijalle mallia, joka olisi sekä asiallisesti että poliittisesti kestävä ja jolla järjestelmää parannettaisiin tai ei ainakaan vaikeutettaisi, vasemmistoliiton kansanedustaja Erkki Virtanen sanoo. Hän on pitkäaikainen eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen ja myös Orpon työryhmän jäsen.
Onkin mahdollista, että hallitus tuo tarjolle uuden esityksen, jossa poistetaan vastuukunnat ja otetaan tilalle nykymalliset kuntayhtymät, kuitenkin niin, että niistä poistetaan niin sanotut äänileikkurit kokonaan tai nostetaan se 20 prosentista 49,99 prosenttiin. Äänileikkuri liittyy juuri eri kokoisten kuntien äänivaltaan. Suurilla on vähemmän valtaa kuin mitä asukasmäärä merkitsisi.
Tässä vaihtoehdossa voisi lisäksi olla se mahdollisuus, että vastuukunta hoitaisi alueen sote-asiat, jos alueen kunnat yhdessä niin sopivat. Eli kunnat voivat valita kuntayhtymän tai vastuukuntamallin sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttajaksi alueellaan.
Vasemmistoliitto on myös vaatinut järjestämisrakenteen selkeyttämistä siten, että perustason järjestämisoikeudet jätettäisiin pois alle 50 000 asukkaan kunnilta. Tätä mallia vasemmistoliitto on ajanut vuosia. Myös Vihreät on sitä tukenut.
– Meillä on selkeä linja, joka ollut samanlainen viisi vuotta. Jos sen mukaan olisi voitu mennä alusta saakka, olisi säästytty paljolta ja homma olisi valmis, Virtanen sanoo.
– Olen toiveikas sen suhteen, että tämä vaihtoehto voisi toteutua nyt.
Voidaan löytää kestävä malli
Toinen vaihtoehto on niin sanottu erva-malli eli erikoisvastuualueet, joita olisi viisi. Niiden hoidossa on jo nykyisin vaativin erikoissairaanhoito. Sillekään Virtanen ei sano tiukasti ei.
Tätä mallia tarjosi päähallituspuolue kokoomus viime viikolla sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitamiseen. Tosin sen ymmärrettiin koskevan vain erikoissairaanhoitoa.
– Molempien mallien pohjalta voidaan löytää kestävä malli. On selvä, että perusterveydenhuoltoa ei voida irrottaa ratkaisusta. Siinä ei ole mieltä.
Eduskuntaan sote-järjestämislaki on luvattu tuoda huhtikuun aikana. Suuret muutokset esitykseen tässä vaiheessa voivat kuitenkin viivästyttää sitä jopa niin, ettei se ehdi sinne ennen ensi vuoden eduskuntavaaleja.
uutiskirje 
