Vasemmistoliiton puoluevaltuusto esittää Suomea sovittelijaksi Ukrainan kriisiin. Puolue painottaa, että kriisiin on löydettävä sovitteluratkaisu.
Vasemmistoliitto kannustaa kaikkia osapuolia neuvottelupöytiin.
– Kaikenlaisesta uhittelusta sotilaallisella voimalla luovutaan ja siirrytään käyttämään diplomaattisia keinoja, vasemmistoliitto vaatii puoluevaltuuston tiedotteessa.
– Mahdollisten pakotteiden pitää olla sellaisia, että ne aidosti auttavat kriisin ratkaisemisessa. Esimerkiksi huonosti harkitut talouspakotteet voivat kärjistää vain entisestään tilannetta.
Vasemmistoliitto tuomitsee kaikki ihmisoikeusloukkaukset, demokratian polkemisen, väkivallan ja sotilaallisen voimankäytön.
– Vasemmisto ei hyväksy Venäjän toimia. EU:n pitää tehdä selväksi, ettei se anna minkäänlaista tukea tai hyväksyntää Ukrainan äärioikeistolaisille voimille, puoluevaltuusto toteaa.
Vasemmistoliitto kannanotossa vaaditaan lisäksi, että EU pidättäytyy kahdenvälisten sopimusten solmimisesta Ukrainan kanssa, kunnes maassa on järjestetty vapaat ja demokraattiset vaalit.
– Suomen tulee toimia puolueettomana rauhan edistäjänä ja tarjoutua sovittelijaksi Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi rauhanomaisesti. Vasemmistoliiton kanta on edelleen, että Suomen tulee pysyä Naton ulkopuolella.
– Vasemmistossa olemme johdonmukaisesti aina olleet aseellisen voiman käyttöä tai sillä uhkaamista vastaan. Marssimme niin Irakin kuin Tshetshenian sotaa vastaan, puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoi puoluevaltuuston kokouksessa lauantaina.
– Voimankäytöllä uhkaaminen ja sen käyttö ovat tuomittavia ja YK:n peruskirjan sekä kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Hän piti tilannetta pahana siltä osin, että Ukrainan uudessa hallinnossa on mukana äärioikeistolaisia voimia, joiden tematiikka kumpuaa menneisyydestä.
– Samalla tavalla kuin Venäjän toimia ei voi hyväksyä, pitää tehdä selväksi, ettemme anna minkäänlaista tukea Ukrainan äärioikeistolaisille voimille, Arhinmäki sanoi.
Hän arvioi, että huonosti harkitut talouspakotteet voivat kärjistää tilannetta ja aiheuttaa enemmän haittaa EU:lle ja erityisesti Suomelle kuin Venäjälle.
– On myös tärkeää, että normaali arkipäiväinen kanssakäyminen suomalaisten ja venäläisten välillä jatkuu, Arhinmäki sanoi.
Omituisia Nato-puheita
Arhinmäki piti omituisena Ukrainan kriisistä seurannutta keskustelua Suomen Nato-jäsenyydestä, puolustusmäärärahojen korottamisesta ja kansainvälisestä miinasopimuksesta irrottautumisesta.
– Vaikka omasta puolustuksesta pitää huolehtia, aseiden ja armeijoiden varaan ei voi rakentaa kestävää turvallisuutta. Turvallisuutta rakennetaan ihmisten hyvinvointiin, ihmisoikeuksiin ja sananvapauteen panostamalla, hän arvioi.
– Monet maailman kriisit liittyvät suurvaltapolitiikkaan ja muun muassa kamppailuun maailman luonnonvaroista, myös tulevaisuudessa. Jos olisimme jäsen sotilasliitto Natossa, olisimme osapuolena monissa tällaisissa konflikteissa
Hän totesi, että sotilaallisesti liittoutumattomia maana Suomi voisi toimia kriiseissä välittäjinä. Suomen rooli myös Ukrainan kriisissä voi olla tällainen.
uutiskirje 
