Hallitus päätti kehysriihessä leikata kehitysyhteistyövaroista 50–100 miljoonaa euroa vuosittain kehyskaudella 2015–2017. Tämä tarkoittaa pahimmillaan Suomen kehitysyhteistyövarojen putoamista jopa alle 0,5 prosenttiin bruttokansantulosta.
– Kehysriihipäätös oli odotettu jatko hallituksen aiemmalle leikkauslinjalle, joka on murentanut Suomen mahdollisuudet täyttää lupaus kehitysyhteistyövarojen nostamisesta 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta tavoitevuoteen 2015 mennessä, sanoo kehitysyhteistyöjärjestö Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.
– Tämänkertaisten leikkausten suuruus oli kuitenkin surullinen yllätys. Maailman köyhät joutuvat nyt kantamaan kohtuuttoman suuren taakan Suomen valtiontalouden tasapainottamiseksi tehdyistä kipeistä päätöksistä.
Hallituksen arvovalinta
– Laadukas kehitysyhteistyö lisää ihmisten mahdollisuuksia kohentaa itse elinolojaan. Kehitysyhteistyön avulla voidaan tukea kaikkein köyhimpien toimeentulomahdollisuuksia ja pääsyä julkisten hyvinvointipalveluiden piiriin
– Sillä voidaan myös tukea kehitysmaiden kykyä kerätä omaa rahoituspohjaa verotuloina ja edistää hyvää hallintoa ja demokratiaa. Tästä työstä leikkaaminen on hallitukselta vahva arvovalinta, jota emme voi hyväksyä, Lappalainen lisää.
Suomen epäonnistuminen kehitysrahoitussitoumuksensa täyttämisessä tapahtui Lappalaisen mukaan pahimpaan mahdolliseen aikaan myös vuosituhattavoitteiden jälkeisen uuden kehitysohjelman valmistelun näkökulmasta. Vuonna 2016 voimaan astuva ohjelma koskee kaikkia valtioita, myös Suomea.
– Suomen lipsuminen rahoitusvastuusta on kansainväliselle yhteisölle suora viesti siitä, että maamme sitoutuminen globaaliin kehitykseen horjuu pahemman kerran.
92 kansalaisjärjestöä vetosi hallitukseen 12. maaliskuuta kehitysyhteistyövarojen, erillisen ilmastorahoituksen sekä kehitykseen ja ilmastotoimiin tarvittavien uusien rahoituslähteiden puolesta.
KU
uutiskirje 
