Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreen selvityksen mukaan julkinen keskustelu talouden viime vuosien rakennemuutoksesta on keskittynyt liikaa teollisuuden vaikeuksiin. Suomi on tuomittu pitkään hitaan kasvun kauteen, koska monet uskovat teollisuuden ja teollisten työpaikkojen olevan yhä talouskasvulle keskeisessä roolissa.
VATT:n selvitys Suomi on jo palvelutalous julkistettiin tiistaina.
Laitoksen tutkijoiden mukaan rakennemuutos pitäisi ymmärtää siirtymäksi teollisuuden valtakaudesta palvelujen valtakauteen. Viimeaikaisten tilastojen ja tutkimusten perusteella korkeaa koulutusta vaativien ja suurta arvonlisäystä tuottavien työpaikkojen osuus kasvaa myös jatkossa, mutta yhä useampi työpaikoista syntyy teollisuuden sijaan palvelualoille.
Selvityksen mukaan Suomen talouden palveluvaltaistuminen on edennyt yllättävän pitkälle. Jo 2000-luvun voimakas talouskasvu nojasi vahvasti palvelutoimintaan. Merkittävä osa teollisuusyritystenkin tuotannosta on palveluita ja teollisuuden työntekijöistä yhä suurempi osa, 40 prosenttia vuonna 2008, työskentelee palvelutehtävissä. Heistä suurin osa on korkean osaamisen asiantuntija- ja johtajatehtävissä.
Kaupassa ja liikenteessä nopein tuottavuuden kasvu
Selvitys osoittaa tuottavuuden nopean kasvun olevan mahdollista myös palveluissa. Esimerkiksi vuosina 1995–2004 tuottavuus kasvoi kyllä ripeästi monilla teollisuudenaloilla, mutta joissakin palveluissa, kuten kaupassa ja liikenteessä, se kasvoi vielä nopeammin.
Palveluiden osuus myös Suomen viennistä kasvaa vauhdilla. Palveluviennin arvon suhde BKT:een oli vuonna 1990 vain 3–4 prosenttia, mutta vuonna 2010 jo 12 prosenttia.
Palveluiden viennin tilastointi on kuitenkin vaikeaa, joten niiden todellinen osuus voi olla arvioitua suurempi. Palveluvientiin kuuluu esimerkiksi suunnittelu-, markkinointi-, tutkimus-, hallinto-, laki-, rakennus-, liikenne- ja turistipalveluiden myyminen ulkomaisille yrityksille ja kuluttajille. Palveluita vievät ulkomaille sekä teollisuus- että palvelualojen yritykset.
Vähemmän suhdanneherkkää
VATT:n mukaan palvelutuotteiden viejällä on puolellaan useita etuja verrattuna tavaroiden viejään. Palveluiden ulkomaankauppa ei ole yhtä suhdanneherkkää. Jopa viime vuosien talouskriisin aikana palveluviennin arvo on pysynyt ennallaan tai noussut. Palveluiden ulkomaankauppa on myös säilynyt ylijäämäisenä, toisin kuin tavaroiden.
Esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa ulkomailla tehtyjen välituotteiden osuus Suomen viennin arvosta on 54 prosenttia. Toisin sanoen 54 prosenttia elektroniikkateollisuuden viennin kokonaisarvosta menee ulkomaisten välituotteiden maksamiseen. Palvelualoilla sen sijaan 80–90 prosenttia viennin arvosta tulee kotimaisesta arvonlisäyksestä. Lisäksi palveluiden myynnistä saa keskimäärin paremman katteen kuin tavaroiden myynnistä.
VATT:n ennakointitutkimuksien perusteella vuonna 2030 palvelutoimialoilla tuotetaan yli kolme neljännestä vuotuisesta arvonlisäyksestä ja niillä työskentelee lähes kolme neljästä työssäkäyvästä suomalaisesta.
Talouspolitiikan tekijöiden selvityksen tekijät toivovat ymmärtävän, että Suomi on jo nyt palvelutalous. Liialliset haikailut teollisuusyhteiskuntaan saattavat hidastaa todellisen voimavaramme eli palveluosaamisemme ja palvelukilpailukykymme kehitystä.
lehti 