KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Menneen talven lumia

Eilina Gusatinsky
17.4.2014 10.43
Fediverse-instanssi:

Myönnän, että on hirveän vaikeaa kirjoittaa tätä kolumniani päivä ennen Ajankohtaisen kakkosen tiistaista Venäjä-iltaa, joka taas on jo ohi ja unohdettu tämän lehden ilmestymispäivänä. Mieluummin kirjoittaisin shown jälkeen, jolloin pystyisin kertomaan sen, mitä en voinut (pystynyt, kerinnyt) sanomaan studiossa.

Toisaalta ehkä voin ennakoida ja samalla tarkistaa, tunnenko Suomea ja täällä vallitsevaa ilmapiiriä sekä samalla sitä ryhmää, johon itsekin kuulun. Tarkoitan Suomen venäjänkielisiä.

Olen uskollisesti katsonut Ylen kaikki teemaillat. Harvoin niissä onnistutaan rakentamaan asiallista keskustelua aiheesta, koska vieraita on yleensä liian paljon. Vetäjillä on selkeä käsikirjoitus ja tiukka aikataulu, minkä takia tällaiset ohjelmat muistuttavat aika paljon perinteisiä seminaareja. Rivissä on eritasoisia asiantuntijoita, taviksia ja uteliaita. Jokaisella on omat puheenvuoronsa, mutta keskustelua ei synny, koska jokaiselle on tärkeämpi saada ulos omat ajatuksensa, uskomuksensa, pelkonsa tai vain itsensä. Kukaan ei oikeastaan kuuntele, mitä toiset sanovat.

ILMOITUS
ILMOITUS
Ulkopuolelta on paljon helpompi vaikuttaa tyytymättömään osaan kansasta, osaan joka kokee olevansa syrjitty.

Ihmeellistä, onhan Yleisradiolla erikoinen asema: se voi nostaa keskusteluun tärkeitä asioita, avata yhteiskunnallisia keskusteluja ja viedä ne korkeammalle tasolle, jopa löytää ratkaisuja ongelmille. Eikö ole aikaa valmistella teemailtoja? Selvittää vieraiden näkökulmia etukäteen, valmistaa tarkentavia kysymyksiä, jotta populistit eivät pääsisi viemään keskustelua metsään. Tai ujoillakin olisi mahdollisuus saada oma kantansa selkeämmin esille?

No, ehkä nyt kaikki menee ihan eri tavalla. Hassua, että tietynlainen jännitys, jonka koen kirjoittaessani tätä tekstiä, on menneen talven lumia jo ylihuomenna.

Miksi minua sitten jännittää? Ehkä se, että monet kieltäytyivät tulemasta, koska eivät pitäneet osallistujien listasta. Yksi tuttavistani kirjoittikin, että tuntee vahvaa vastenmielisyyttä tiettyjä vieraita kohtaan eikä ymmärrä, kuinka voi olla samassa studiossa heidän kanssaan.

Myönnän, että itsekin mietin, kannattaako suostua, jos lopputulos on ennalta arvattavissa. Luulenko itsestäni liikoja, kun yritän selittää omaa osallistumistani sillä, että voisin yrittää tasapainottaa keskustelua? Varsinkin tilanteessa, jota on vaikea selittää millään tavalla. Sama tuttavani on vakuuttunut, että vieraita valittiin nostattamaan katsojalukuja ja todistamaan Suomen sananvapauden tasoa.

Surullista, jos tämä on totta. Jaksan edelleen uskoa, että luottamus televisioon voi saada aikaan paljon positiivista yhteiskunnan kehityksen kannalta. Varsinkin tänään, kriisin keskellä, jolloin sodan mahdollinen puhkeaminen on valitettavan mahdollinen. Samalla voivat kiristyä eri ryhmien väliset suhteet, mikä on hyvin vaarallista missä vain, Suomessakin. Tällaisen kehityksen välttämiseen tarvitaan vastuullista tahtoa. Onko sitä tänään?

Se mikä minua koskettaa erityisesti, ovat Suomen venäjänkieliset. Kun TV2 julkaisi teemaillan vieraiden nimet, sain heti kuulla, että olen jokapaikan höylä, etten voi edustaa koko vähemmistöä ja muutenkaan mielipiteeni ei vastaa vallitsevia trendejä.

Mielestäni kutsuttujen keskuudessa on paljon uusia ihmisiä, jotka edustavat aika lailla venäjäkielisten hyvin moninaista väestöä Suomessa. Itse en edusta muita, ei minulla ole valtuuksia siihen. Toisaalta tiedän hyvin, kuinka tarkasti seuraavat tekemisiäni varsinkin ne ihmiset, jotka surevat, ettei venäjänkielisillä ole omaa edunvalvontaelintä. Ja sitä ei ole, ikävä kyllä.

Tiedostan kyllä, kuinka heterogeeninen on ryhmä, johon itsekin kuulun. Keskikokoisen suomalaisen kaupungin verran ihmisiä kaikkine ominaisuuksineen, sosiaalitaustoineen.

Olin viime viikolla Joensuussa keskustelemassa siitä, miten Ukrainan tapahtumat vaikuttavat meihin, Suomessa asuviin venäjänkielisiin. Onhan se vaikuttanut. Myöskään täällä jotkut eivät voi puhua perheenjäsenien kanssa politiikasta, Krimistä, Venäjän toimista Ukrainassa.

Sekin pitää ottaa huomioon, että täällä asuvat ne, joiden juuret ovat siellä. Toiset ovat viettäneet lomansa ukrainalaisten sukulaisten luona, toiset ovat syntyneet siellä, hyvin monilla on Ukrainassa sukulaisia tai kavereita. Heidän kauttaan saa hyvin erilaisia totuuksia nykyisistä tapahtumista.

Joensuun keskustelun aikana kävi ilmi, että yksi keskustelijoista on kotoisin Itä-Ukrainasta. Hänen mukaansa tahto olla osaa Venäjää on ollut siellä päin jo kauan, koska vallanpitäjät eivät ottaneet siellä asuvia huomioon. Ymmärsin sen niin, ettei itsenäisessä Ukrainassa 23 vuoden aikana ole ollut pyrkimystä rakentaa kansallista identiteettiä. Osaa kansasta ei otettu huomioon ollenkaan, mikä johti siihen, missä ollaan nyt.

Opitaanko tästä Ukrainassa ja myös muualla? Miten käy valtiolle, joka ei pysty yhdistämään kansalaisiansa? Olen yrittänyt puhua tästä jo vuonna 2007, jolloin Tallinnassa tapahtui Pronssiyö. Sitä tuskin voi verrata ukrainalaiseen kriisiin, mutta joitakin yhtymäkohtia on. Eritoten dialogin totaalinen puuttuminen yhteiskunnassa. Se voi johtaa siihen, että ulkopuolelta on paljon helpompi vaikuttaa tyytymättömään osaan kansasta, osaan joka kokee olevansa syrjitty.

Minusta ratkaisujen etsiminen on tärkeää – Suomessakin. Kyse ei ole lojaalisuudesta vaan siitä, kuinka rakennetaan kuulumista yhteiskuntaan. Siis jokaisen kansalaisen – riippumatta lähtökohdista. Se ei ole vaikeaa, eihän?

Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
04

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
05

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset