Köyhyys ja nälkä vaanivat yhä useampaa intialaista pienviljelijää, vaikka he pystyivät aiemmin ruokkimaan perheensä peltojensa tuotteilla. Syynä on ilmastonmuutos, ja se kurittaa Intiaa monilla muillakin tavoilla.
Andhra Pradeshin osavaltiossa asuva Ramanjareyulu, 55, elätti ennen viisihenkisen perheensä kasvattamalla maapähkinää ja palkokasveja pienellä palstallaan. Sateiden oikuttelu on ajanut hänet köyhyyteen ja harkitsemaan miljoonien muiden tavoin muuttoa kaupunkiin.
– En tiedä, miksi luonto on meille niin häijy, Ramanjareyulu ihmettelee.
Alueen viljelijöitä auttavassa Accion Fraterna Ecology Centerissä työskentelevä tohtori Y. V. Malla Reddy tietää syyn: ilmastonmuutos.
– Anantapurin alueen 700 000 viljelijästä 500 000 on nyt samassa tilanteessa, koska vuotuisten sadepäivien määrä on kutistunut rajusti, Reddy kertoo.
Kasvavat päästöt
Erilaisia vaaran merkkejä näkyy muuallakin 1,25 miljardin asukkaan Intiassa: Meri valtaa Sundarbansin suistoaluetta Bengalinlahdella. Auringon karrelle polttamia peltoja ilmestyy joka puolelle, ja Himalajaa piinaavat tuhoisat tulvat.
Osasyyllinen on Intia itse, sillä sen hiilidioksidipäästöt kasvoivat liki kahdeksan prosenttia vuonna 2012, hiilivoimaloissa päästöjen kasvu ylitti kymmenen prosenttia.
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC ennustaa Intialle lisää vitsauksia. Vehnäsadot pohjoisen hedelmällisellä Indo-Gangesin tasangolla uhkaavat kutistua roimasti.
Alue tuottaa nyt lähes 15 prosenttia maailman vehnästä. Ennusteiden mukaan lämpötilan nousu heikentää parhaiden peltojen satoja jopa puolella. Alueella asuu 200 miljoonaa ihmistä.
Tiikerit vesieläimiksi?
Maailman suurin jäljellä oleva mangrove-metsä ja bengalintiikerin suojeltu asuinalue Sundarbansin suistoalueella uhkaa hukkua vedenpinnan nousun myötä. Alueen 102 saaresta liki puolet on muuttunut asuinkelvottomaksi viime vuosikymmeninä, ja osa tiikerireservaatista on jo upoksissa.
Maan suolaantuminen pilaa alueen viljelyksiä ja tekee asukkaista ympäristöpakolaisia.
Pohjoisessa Uttarakhandin osavaltiossa koettiin viime vuonna ”Himalajan tsunami”, kun rankkasateet ja sulavat jäätiköt saivat aikaan tuhoisia tulvia.
Tavoitteena kestävä talous
Intian keskitetty vallankäyttö hyydyttää paikallisen toiminnan, mikä vaikeuttaa ilmastonmuutoksesta koituvien valtavien ongelmien ratkomista, sanoo maan johtavan ympäristöryhmän, Centre for Science and Environment -laitoksen varapääjohtaja Chandra Bhusan.
– Vaaditaan sopeutumista katastrofeihin, kuten Uttarakhandin tulviin, tai kuivuuskausiin, yllättäviin sateisiin ja lisääntyviin hirmumyrskyihin, joita kaikkia olemme kokeneet kaudella 2013–2014, hän listaa.
– Toinen haaste on energiantuotanto. Noin 800 miljoonaa intialaista valmistaa yhä ruokansa lehmänlantaa tai puuta polttamalla. Kaikille tarvitaan puhdasta energiaa.
Bhusanin mukaan Intia on kuitenkin alkanut luoda perustaa kestävälle kehitykselle. Keskushallitus suunnittelee luonnonvarojen arvon lisäämistä talouslaskelmiinsa, ja muutamat osavaltiot ovat jo tehneet niin.
uutiskirje 
