Maailman vihannestuotanto on toistaiseksi muovin varassa: noin 15 miljoonaa hehtaaria viljelymaata peittyy mustaan puutarhamuoviin. Muovikatteelle on kehitetty vaihtoehtoja usean vuoden ajan, ja nyt markkinoille on tulossa uusi, sekä ammattiviljelmille että kotitarveviljelmille soveltuva biohajoava kate.
Muovikatteen käyttö vihannestuotannossa on ekologisesti kestämätöntä, ja sen poistaminen pellosta kasvukauden jälkeen on työlästä ja kallista. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja Stora Enson yhdessä kehittämään menetelmään perustuva, paperipohjainen biohajoava kate tarjoaa vaihtoehdon muoville.
Katteen kehitystyö ja sen tuominen käytännön viljelyksille on yksi ensimmäisistä Suomen biotalousstrategian tavoitteiden mukaisista konkreettisista askelista kohti yhteiskuntaa, joka perustuu biotalouteen.
– Kehitämme biotalouden ratkaisuja yhteistyössä yritysten kanssa. Innovaatiomme eivät jää kaapin pohjalle makaamaan. Tavoitteemme on, että kehitystyö ja tuotteistaminen tapahtuvat markkinavetoisesti alusta asti. Biohajoavan katteen kehitystyössä Stora Ensolla ja MTT:llä on omat tärkeät roolinsa, linjaa MTT:n tutkimusjohtaja Anu Harkki.
Kaiken takana puukuitu ja pyrolyysineste
Nyt kehitetty biohajoava kate on uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettua paperia. Ensimmäiset Stora Enson Imatran tutkimuskeskuksen ja viljelijöiden kanssa yhteistyössä kehitetyt paperipohjaiset katteet saatiin käytännön viljelyyn kesällä 2014.
– Paperi ei sellaisenaan ole riittävän kestävä materiaali puutarhatuotantoon. Kun paperi käsitellään kuivatislauksesta saatavalla koivutisleellä, katteen maatumisaika pitenee ja sen levitettävyys paranee. Nyt on todistettu, että perusajatus toimii käytännössä, toteaa MTT:n professori Kari Tiilikkala.
Biohajoavan katteen avulla hallitaan maan vesitaloutta ja pystytään estämään rikkakasvien, muun muassa juolavehnän kasvu. Paperi on muovia parempi kate myös kasvien kaasuaineenvaihdunnan kannalta.
Parhaiten kate on osoittautunut toimivan tunneliviljelyssä sekä silloin, kun katteen kanssa käytetään viljelyharsoja tai hyönteisverkkoja.
– Katteen avulla voidaan tuottaa kuluttajille kotimaisia tuotteita vähemmillä torjunta-aineilla tai jopa ilman niitä. Katemateriaali sopii myös luonnonmukaiseen tuotantoon, Kari Tiilikkala kertoo.
Stora Enson tutkimus- ja kehityspäällikön Raino Kauppisen mukaan tavoitteena on saada kate laajaan koemarkkinointiin ensi kasvukaudelle.
”Muovilla ei ole tulevaisuutta”
Salolainen viljelijä ja puutarhayrittäjä Esko Holma on ollut mukana usean erityyppisen biokatteen kehityksessä. Biohajoava kate on ollut hänellä käytössä parina vuonna, ja tänä kesänä Holman avomaankurkut kasvavat katteen päällä. Viljelijänä hän näkee ympäristöystävällisen tuotantotavan tärkeyden.
– Multaista katemuovia ei voi kierrättää, vaan se menee kokonaan kaatopaikalle ja päätyy sieltä lopulta vesistöihin ja ravinnekiertoon. Muovilla ei yksinkertaisesti ole tulevaisuutta. Sen sijaan biokatteita tarvitaan ja niiden merkitys kasvaa, kun kasvinsuojeluaineita koko ajan vähennetään markkinoilta, hän toteaa.
– Paperikatteessa on potentiaalia, mutta kehittämiseen tarvitaan vielä satsausta ja asiantuntemusta. Markkinoita katteella riittää, kun pelloille joka kesä ostetaan uudet katteet, hän lisää.
Biohajoavan katteen kehitystyö jatkuu testaamalla eri puutarhakasveille ja eri maalajeille soveltuvia paperilaatuja ja kehittämällä niiden maatumisaikaa.
Monivuotisten marjakasvien ja eri maalajeille sopivien katteiden tuotekehitys jatkuu Suomessa ja Egyptissä, jossa MTT:llä on tutkimuskokemusta muun muassa kuivan maan vesitalouden hallinnasta.