Pintaa syvemmältä
Jalkapallon MM-kisat osuvat tänä vuonna samaan aikaan kuin muslimien paastokuukausi ramadan, jolloin muslimit eivät syö eivätkä juo ennen auringonlaskua. 30 päivää kestävä ramadan käynnistyi viime viikonloppuna, samaan aikaan kuin Brasilian kisojen pudotuspelit.
Alkuviikon pudotuspeleissä Saksan Mesut Özil, Nigerian Ahmed Musa, useampi Ranskan, Sveitsin ja Belgian joukkueen pelaaja sekä koko Algerian joukkue joutuivat valitsemaan, noudattavatko uskontonsa velvoitteita vai pelaavatko MM-jalkapalloa Brasilian helteessä syömättä koko päivän aikana ja ilman juomataukoja.
Arsenalissa pelaava, turkkilaista sukua oleva Mesut Özil on harras muslimi, jolla on tapana rukoilla aina ennen pelejä. Terveyssyihin vedoten hän kuitenkin ilmoitti jättävänsä paaston väliin, kun Saksa kohtasi ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Algerian.
Miksi Fifa järjestää MM-kisat ramadanin aikana piittaamatta muslimipelaajien uskosta ja terveydestä?
Myöskään Sveitsin joukkueen pelaajat eivät paastonneet ennen kuin turnaus oli heidän osaltaan ohi. Tiistain pudotuspelissä Argentiinaa vastaan Sveitsin joukkueen avauskokoonpanossa oli peräti kuusi muslimipelaajaa, useimmat heistä albanialaista syntyperää Kosovosta ja Makedoniasta.
Ranskan ja Real Madridin kärkipelaajan Karim Benzeman uskotaan sen sijaan paastoavan myös pelipäivinä, samoin kuin Nigerian laitahyökkääjä Ahmed Musa, joka laukoi alkulohkossa kaksi maalia Argentiinan verkkoon. Ranska pudotti Nigerian lopulta kisoista maanantain pudotuspelin lopussa tehdyillä maaleilla.
Algerian ja Saksan välisen pelin alla algerialaismedia väitti joukkueen bosnialaisen valmentajan kieltäneen pelaajilta paastoamisen. Algerian jalkapalloliitto kiisti väitteen ja muistutti, että valmentaja Vahid Halilhodžić on itsekin muslimi.
Osa joukkueen pelaajista ilmeisesti paastosi pelin alla, mutta joi ottelun tauoilla vettä sen jälkeen kun aurinko laski. Joukkueen mukana matkustanut imaami laati pelaajille erillisen paasto-ohjelman ja antoi luvan lykätä paaston aloittamisen siihen asti kunnes pelit olisivat ohi. Saksa voitti pelin Mesut Özilin tekemällä voittomaalilla jatkoajan viimeisellä minuutilla.
MM-kisoissa mukana olleet Bosnian, Iranin ja Norsunluurannikon muslimipelaajat pääsivät rauhassa viettämään paastoa näiden maiden pudottua kisoista alkulohkovaiheessa ennen paastokuukauden alkamista.
Paastokuukausi ei ole muslimeille mikään vähäpätöinen asia, vaan yksi tärkeimmistä tavoista harjoittaa uskontoa – uskontunnustuksen, rukouksen, almujen antamisen ja pyhiinvaelluksen ohella.
Paastoamalla muslimit uskovat tulevansa lähemmäksi jumalaa luopumalla maallisista nautinnoista. Paasto lisää myös solidaarisuuden tunnetta, kun syömättä ja juomatta olevat muslimit kokevat kuukauden ajan joka vuosi, miltä nälässä ja puutteessa eläviltä kanssaihmisiltä tuntuu. Ramadanin aikana ei saisi myöskään valehdella, riidellä tai puhua pahaa muista.
Ramadania ja muslimien muita pyhiä vietetään joka vuosi hiukan eri aikaan. Tämä johtuu siitä, että islamilainen ajanlasku noudattaa tarkasti kuunkiertoa, jolloin vuosi on 11 päivää lyhyempi kuin auringon kiertoon perustuvassa länsimaisessa gregoriaanisessa kalenterissa.
Edellisen kerran ramadan osui päällekkäin jalkapallon MM-kisojen kanssa Meksikon kisoissa vuonna 1986, jolloin Algeria, Irak ja Marokko joutuivat pelaamaan alkulohkon pelejä paastokuukauden viimeisinä päivinä. Algeria ja Irak jäivät lohkojensa hännille, mutta Marokko voitti oman alkulohkonsa päihitettyään Portugalin paaston päättymisen jälkeen pelatussa alkulohkon ratkaisupelissä.
Paastoaminen tai paastoamatta jättäminen on viime kädessä jokaisen urheilijan oma päätös. Koraanin mukaan sairaana tai matkoilla olevat voivat lykätä paaston aloittamisen myöhempään ajankohtaan ja hyvittää paaston siirtämisen tarjoamalla köyhille ruokaa.
Arabiemiraattien jalkapallojoukkue luopui paastosta Lontoon vuoden 2012 olympialaisten aikana sen jälkeen kun maan korkein uskonnollinen neuvosto muistutti, että paasto ei koske matkustavaisia. Euroopan huippusarjoissa pelaavat muslimit saattavat myös keskeyttää paaston pelimatkoilla vierasotteluihin.
Kairon Al-Azharin yliopiston uskonoppineiden neuvosto meni Lontoon olympialaisten alla askelta pidemmälle ja totesi, että olympialaisiin osallistuvien urheilijoiden ei tarvinnut paastota kisojen aikana. Saksan muslimien neuvosto on puolestaan todennut, että paasto ei koske ammattilaisjalkapalloilijoita.
Monet valmentajat ovat sen sijaan kieltäneet pelaajiltaan paastoamisen. Egyptin maajoukkuetähti Amr Zaki joutui paastoamaan salaa valmentajaltaan pelatessaan Wiganissa Englannin Valioliigassa. Inter Milanin valmentajana ollessaan José Mourinho herätti puolestaan närkästystä arvosteltuaan ghanalaisen Sulley Muntarin päätöstä paastota ramadanin aikana.
Maailmassa on tänä päivänä 1,6 miljardia muslimia – lähes neljäsosa koko maailman väestöstä. Miksi kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa haluaa järjestää MM-kisat ramadanin aikana piittaamatta islaminuskoisten pelaajien vakaumuksesta ja terveydestä?
Fifan lääketieteellisen tutkimuskeskuksen johtaja Jiri Dvorak vastasi kysymykseen viime viikolla toteamalla, että paastoaminen ramadanin aikana ei heikennä pelaajien suorituskykyä.
Väite voi olla yllättävä, mutta tutkimukset antavat sille tukea. Turkkilaisten pelaajien hapenottokyky ei huonontunut lainkaan, mikäli pelaajat söivät hyvin auringonlaskun jälkeen ja tankkasivat riittävästi vettä. Tunisialaisten pelaajien tulokset nopeus- ja taitotesteissä eivät heikentyneet, kun pelaajat harjoittelivat ramadanin aikana normaalisti.
Pelaajien pitää myös saada riittävästi unta päiväsaikaan. Arabimaissa harjoitukset ja pelit järjestetään ramadanin aikana yleensä auringonlaskun jälkeen.
Toiset tutkijat muistuttavat, että jalkapallo ei ole puhdas kestävyyslaji, vaan joukkueen tulokseen vaikuttavat myös monet muut seikat. Paasto antaa monille muslimeille myös henkistä voimaa.
Ramadan ei välttämättä haittaa myöskään kestävyyttä. Moskovan olympialaisten 5 000 metrin juoksussa vuonna 1980 Tansanian Suleiman Nyambui voitti hopeaa ennen Kaarlo Maaninkaa – viettäessään samaan aikaan paastokuukautta.
uutiskirje 