KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Internationalen neljäs kääntäjä

Ratsuväen luutnantti Pertti Uotila Lappeenrannassa noin vuonna 1920.

Ratsuväen luutnantti Pertti Uotila Lappeenrannassa noin vuonna 1920.

Monikiinnostuja Bertil Favénille sosialismi oli hetken höyrähdys. Valkoupseeri toimi hetken myös ”Indiana Jonesina”.

Otto Favén
12.7.2014 15.00

Neljä opiskelijatoveria, sosialistia ja aikansa radikaalia kokoontui vuonna 1905 Wuolijoen kartanossa Hauholla. Yhdessäolon varsinainen tarkoitus on jäänyt hämärän peittoon, mutta lopputulos oli komea: koko maailmanlaajuisen työväenliikkeen tärkeimmäksi lauluksi nousseen Internationalen sanat kääntyivät ranskasta suomeen.

Nuorista kääntäjistä kolme teki sittemmin kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittävän uran. Yksi jäi tuntemattomaksi, mutta elämänsä värikkyydessä hän ei jäänyt muista jälkeen.

Ensimmäinen herroista oli papin poika, kansakoulunopettaja, toimittaja ja tuleva vallankumousmies Yrjö Sirola. Toinen oli laukaalaisen kyläräätälin poika, maisteri Otto Wille Kuusinen. Hän nousi ehkä vaikuttavimpaan poliittiseen asemaan, mihin kukaan suomalainen on toistaiseksi yltänyt.

Heimosotien yhteydessä Pertti Uotila koki yhden tähtihetkistään.

Kaksi kääntäjistä oli varakkaiden talollisten poikia, nuoret maisterit Sulo Wuolijoki Hauholta ja Bertil Favén Kylmäkoskelta. Veljensä Väinön varjoon jäänyt Sulo Wuolijoki teki uran valtionhallinnossa ja asianajajana, mutta ennen kaikkea vuonna 1918 Kansanvaltuuskunnan neuvottelijana rajankäyntiasioissa venäläisten kanssa. Ansio Petsamon alueen liittämisestä Suomeen kuuluu pitkälti hänelle.

Sirolan, Wuolijoen ja Kuusisen elämät ja teot tunnetaan. Bertil, elämäntaiteen moniottelija, on jäänyt unohduksiin. Hänen nimensä muistetaan harvoin mainita edes laulun kääntäjien joukossa. Mainittaessakin se esiintyy muodossa Pertti Uotila.

Bertil Oskar Lemmitty Favén alias Pertti Uotila syntyi 17. 3. 1880. Hän opiskeli kansantieteitä ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi. Hänen isänsä oli Oskar Favén, lakimies, runoilija, kääntäjä, Helsingin yliopiston lainopillisen tiedekunnan suomenkielen lehtori ja Kylmäkosken Wanhan Hautaan suurtilan omistaja.

Muistelmissaan Sulo W:n vaimo, kirjailija Hella Wuolijoki kutsui nelikkoa orastaviksi sosialistin aluiksi, ja laulun käännöksestä tuli hänen mukaansa alkuperäistäkin komeampi.

Kansatieteilijä ja lehtimies

Kun kolme toverusta jatkoi aatteensa toteuttamista eri muodoissaan, Bertil-Pertille sosialismi jäi hetken höyrähdykseksi. Herraspojalle maailmaa järisyttävä uusi aate jäi mielenkiintoiseksi ajan ilmiöksi ja lyhyeksi elämän välivaiheeksi. Osakuntapolitiikan valovoimaisilla ystävillä oli ollut vaikutuksensa yllättävään innostukseen.

Sosialismin ohella Pertin into suuntautui myös fennomaniaan. Bertil Favén muuttui Pertti Uotilaksi. Hän kirjoitteli runoja, harrasti opintojensa mukaisesti kansantieteitä, keräsi kansanlauluja ja työskenteli lehtimiehenä setänsä, Hämeen Sanomien kolumnistina toimineen Hämeenlinnan lyseon rehtorin Anders Favénin tavoin. Osan ajasta vei kotitilan hoito. Isä Oskar oli kuollut 1903, ja vanhimmalla pojalla oli velvoitteensa. Varsinaista maanviljelijää hänestä ei tullut kuitenkaan koskaan.

Liiton Arkin etsijä

1908 Pertti Uotila lähti ensimmäisten suomalaisten joukossa arkeologisille kaivauksille Palestiinaan. Matkatovereina hänellä oli kaltaisensa monikiinnostuja, kirjailija Valtteri Juva ja tiettävästi myös muun muassa ”fenno-egyptologina” ja omatekoisena kielitieteilijänä myöhemmin tunnetuksi tullut fantasiamestari Sigurd Wettenhovi-Aspa.

Tavoitteena arkeologiasta kiinnostuneella kolmikolla oli löytää juutalaisten Liiton Arkki. Arkkia ei löytynyt, mutta Pertti kulutti merkittävän osan isänperinnöstään tutkimusmatkan rahoitukseen. Yllättävä köyhtyminen johti myös Tyyne Wuolijoen kanssa solmitun avioliiton pikaiseen päättymiseen.

Kesä 1914 muutti kaiken. Maailmansota syttyi. Nuori kansantieteilijä jätti muut askareet, pyrki ja pääsi arvostettuun Nikolain ratsuväkiopistoon Pietariin. Pihkovan henkirakuunoitten univormussa vänrikki Pertti Uotila osallistui sotaan muun muassa itärintamalla.

Valkokaartin upseeri ja heimosoturi

Venäjän vallankumous ja sitä seurannut irtautuminen suursodasta antoi suomalaisupseereille mahdollisuuden jättää entisen emämaan armeija. Pertti palasi levottomaan Suomeen. Tammikuun lopulla 1918 syttyi kansalaissota ja ammattimiehille oli kysyntää. Pertti liittyi Helsingin Suojeluskuntaan ja osallistui sotaan Valkoisen armeijan upseerina. Armeijapalvelustaan hän jatkoi sodan jälkeen ratsuväessä Hämeessä ja Lappeenrannassa.

Kansalaissodan vielä riehuessa kenraali Mannerheim oli pitänyt miekkavalapuheensa. Hän lupasi olla panematta miekkaansa tuppeen ennen kuin myös Viena ja Aunus on vapautettu. Ei pannut Pertti Uotilakaan: hän osallistui juuri itsenäistyneen Suomen valtion tukemiin heimosotiin eli epäonnisiin Aunuksen ja Vienan retkiin sekä Viron vapaussotaan.

Heimosotien yhteydessä Pertti Uotila koki yhden tähtihetkistään. Se ei kuitenkaan tapahtunut soturina vaan neuvottelijana. Estääkseen liittolaisvaiheen aikana toimittamansa materiaalin joutumisen saksalaisille tai Venäjän bolševikeille, britit olivat nousseet maihin Arkangelissa ja valvoivat Muurmannin rataa. Kun brittejä ja vastavallankumouksellisia venäläisiä ei miellyttänyt neuvotella saksalaisiin univormuihin pukeutuneiden suomalaisten jääkäriupseerien kanssa, kielitaitoiselle ja sivistyneelle entiselle Pihkovan henkirakuunalle tarjoutui loistava tilaisuus näyttää taitojaan.

Suomalaisten juurien penkoja

Sotien jälkeen jääkärit jyräsivät. Monelle Venäjän armeijassa palvelleelle suomalaisupseerille tuli alan vaihto. Ryssän upseereiksi haukuttujen kollegoittensa tavoin Pertti Uotilakin joutui jättämään Suomen armeijan. Energinen mies palasi henkisille juurilleen. Hän siirsi kustannusyhtiönsä Lempäälästä Lapualle, julkaisi liki seitsemänsataasivuisen kansanrunokoelman Kansan Kantele (Työkansan kirjapaino, Tampere 1925) ja ryhtyi toimittamaan Lapua-lehteä.

Kirja sisältää lauluja Länsi-Suomesta, Hämeestä ja Etelä-Pohjanmaalta, mutta myös Karjalasta. Laulut hän oli kerännyt osin jo opiskeluaikanaan.

Kirjan esipuheessa Uotila näkee paljon vaivaa todistellakseen koko kansanrunoutemme syntyneen Länsi-Suomessa. Läntisyyden painotus oli varmaankin puhdistautumista entisen emämaan palvelun antamasta leimasta. Vanhimpia kulttuurimme juuria etsiessään Uotila meni vieläkin pidemmälle: koko kulttuurinen taustamme on hänen mukaansa sumerilais-egyptiläis-foinikialais-heettiläistä yms. alkuperää. Oletettavasti tutustuminen kulttuurisekoilija Sigurd Wettenhovi-Aspaan oli saanut Uotilan vakuuttuneeksi Suomen kansan suuresta menneisyydestä.

Vihtori Kosolan tukija

Leipätyönään Pertti Uotila toimitti Lapua-lehteä ja useita vuoden 1918 sotaa koskeneita kirjoja, joiden näkökulma oli valkoistakin valkoisempi. Kun toimintatarmoa riitti, vannoutunut heimoaatteen mies ryhtyi myös toimimaan Pohjanmaan aktivistipiireissä värvärinä ja etappijärjestelmän kehittäjänä, ja veljeili Pohjanmaan aktivistien kanssa. Sotilasuransa päättymisen aiheuttamaa pettymystä Uotila purki perustamalla yhdistyksen kaltaisilleen suomalaisille valkoupseereille, joiden tausta oli Venäjän armeijassa.

Uusi kotipaikka Lapua tarjosi 1920-luvun lopulla sopivan maaperän nopeasti innostuvan miehen mielen mukaiselle isänmaallisuudelle. Uotila tutustui ”Jumalan valitsemaksi kansanjohtajaksi” kutsuttuun Vihtori Kosolaan ja alkoi stilisoida tämän puheita ja muita hengentuotteita. Pertti Uotilasta, entisestä sosialistista, tuli innokas Lapuan liikkeen tukija.

Liikkeen kuihtumisen jälkeen Pertti Uotilan elämässä koitti hiljaisempi jakso. Miehen ”onneksi” uusi sota kuitenkin syttyi 1939 ja liki kuusikymppinen mies kutsuttiin ensin kenttäsairaaloiden komendantiksi ja myöhemmin sotavankileirin päälliköksi. Pertti Uotila kuoli kapteeniksi ylennettynä 1943.

Seikkailija Pertti Oskar Lemmitty Uotila, tilallisen poika, sosialisti, kansantieteilijä, runoilija, kääntäjä, arkeologi, kahden armeijan sotilas ja valkoupseeri haudattiin Lapualle. Kylmäkosken sukuhaudan kiveen on silti kaiverrettu myös hänen nimensä, niin kuin sinne haudattujen isä Oskarin, äiti Berthan ja veljien Esko ja Antti Favénin sekä Ilmari Uotilan nimet.

Kirjoittaja on Pertti Uotilan veljenpojan poika.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ammattiliittojen kanneoikeus sopii oikeusministeri Leena Merelle.

Oikeusministerin mukaan ammattiliittojen ryhmäkanne on tutkittava asia

Metsä Groupin torstaina ilmoittamat yt-neuvottelut ovat yhdet monista, joista on kerrottu syys-lokakuun vaihteessa.

Yt-neuvottelujen aalto pyyhkäisi yli Suomen, viikossa yli 3000 työpaikkaa katkolle

Israelin ulkoministeriö julkaisi torstaina kuvan avustuslaivueelta kiinniotetuista aktivisteista.

Minja Koskela: Suomen hallituksen on turvattava suomalaisten avustuslaivueen jäsenten paluu kotimaahan

Helteistä kärsinyt Espanja säilytti vielä paikkansa Euroopan työttömyysykkösenä, mutta ero Suomeen kutistui.

Suomen työttömyys noussut eniten Euroopassa, ykkössijasta jäätiin elokuussa 0,2 prosenttiyksikköä

Uusimmat

Ammattiliittojen kanneoikeus sopii oikeusministeri Leena Merelle.

Oikeusministerin mukaan ammattiliittojen ryhmäkanne on tutkittava asia

Metsä Groupin torstaina ilmoittamat yt-neuvottelut ovat yhdet monista, joista on kerrottu syys-lokakuun vaihteessa.

Yt-neuvottelujen aalto pyyhkäisi yli Suomen, viikossa yli 3000 työpaikkaa katkolle

Israelin ulkoministeriö julkaisi torstaina kuvan avustuslaivueelta kiinniotetuista aktivisteista.

Minja Koskela: Suomen hallituksen on turvattava suomalaisten avustuslaivueen jäsenten paluu kotimaahan

Helteistä kärsinyt Espanja säilytti vielä paikkansa Euroopan työttömyysykkösenä, mutta ero Suomeen kutistui.

Suomen työttömyys noussut eniten Euroopassa, ykkössijasta jäätiin elokuussa 0,2 prosenttiyksikköä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suomessa on työttömyyskriisi, ja syylliset ovat tiedossa – VM:n ennusteet pettäneet pahasti

 
02

2000-luvun ennätyksen paukkuvat: viime viikolla ennätystyöttömyys, nyt velkaantumisennätys

 
03

Työttömyysturvan kiristykset näkyvät nyt: virta vie ansiopäivärahalta työmarkkinatuelle

 
04

Kuka on vastuussa jos joku kuolee, kysyy kansanedustaja

 
05

Tässä syy, miksi alipalkkaus saa rehottaa vuodesta toiseen: eduskunnassa on porvarienemmistö

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Hyödyttäisi vain lähes 100000 euroa ja enemmän ansaitsevia – Soste vastustaa ylimpien rajaveroasteiden alentamista

02.10.2025

Kuka on vastuussa jos joku kuolee, kysyy kansanedustaja

02.10.2025

Myönnettävä se on: persujen viestintä on ylivoimaista ja nyt se näkyy Ylen gallupissa

02.10.2025

Israel pysäytti Freedom Flotillan, vasemmistomepit vaativat EU:ta puuttumaan laittomaan toimeen

02.10.2025

Sarkkinen: Hyvän elämän edellytykset on turvattava kaikkialla Suomessa

01.10.2025

”Sata uutta työtöntä joka päivä Orpon hallituksen aikana” – Keskustan Kurvinen iski järkyttävät luvut pöytään

01.10.2025

JHL vertaa alipalkkausta muihin omaisuusrikoksiin

01.10.2025

Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on kymmenkertaistunut finanssikriisin jälkeen ja edelleen kovassa kasvussa

01.10.2025

Lapsityövoiman hyväksikäyttö lähes puolitettu 2000-luvulla, suurin haaste kaakaon tuotanto

01.10.2025

Veronika Honkasalo: ”Keskitymme siihen, että saisimme hallituksen kaadettua”

01.10.2025

Palestiina pitää tunnustaa, mutta se ei yksin riitä, Mai Kivelä sanoi vasemmistoliiton ryhmäpuheessa välikysymyskeskustelussa

30.09.2025

Juha Pitkänen Savo-Karjalasta uusin ehdokas vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi

30.09.2025

”Laaja joukko ihmisiä tekee Suomessa töitä jopa orjuuden kaltaisissa oloissa” – Teollisuusliitto lähettää lukemista kansanedustajille

30.09.2025

2000-luvun ennätyksen paukkuvat: viime viikolla ennätystyöttömyys, nyt velkaantumisennätys

30.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään