KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Internationalen neljäs kääntäjä

Ratsuväen luutnantti Pertti Uotila Lappeenrannassa noin vuonna 1920.

Ratsuväen luutnantti Pertti Uotila Lappeenrannassa noin vuonna 1920.

Monikiinnostuja Bertil Favénille sosialismi oli hetken höyrähdys. Valkoupseeri toimi hetken myös ”Indiana Jonesina”.

Otto Favén
12.7.2014 15.00
Fediverse-instanssi:

Neljä opiskelijatoveria, sosialistia ja aikansa radikaalia kokoontui vuonna 1905 Wuolijoen kartanossa Hauholla. Yhdessäolon varsinainen tarkoitus on jäänyt hämärän peittoon, mutta lopputulos oli komea: koko maailmanlaajuisen työväenliikkeen tärkeimmäksi lauluksi nousseen Internationalen sanat kääntyivät ranskasta suomeen.

Nuorista kääntäjistä kolme teki sittemmin kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittävän uran. Yksi jäi tuntemattomaksi, mutta elämänsä värikkyydessä hän ei jäänyt muista jälkeen.

Ensimmäinen herroista oli papin poika, kansakoulunopettaja, toimittaja ja tuleva vallankumousmies Yrjö Sirola. Toinen oli laukaalaisen kyläräätälin poika, maisteri Otto Wille Kuusinen. Hän nousi ehkä vaikuttavimpaan poliittiseen asemaan, mihin kukaan suomalainen on toistaiseksi yltänyt.

Heimosotien yhteydessä Pertti Uotila koki yhden tähtihetkistään.

Kaksi kääntäjistä oli varakkaiden talollisten poikia, nuoret maisterit Sulo Wuolijoki Hauholta ja Bertil Favén Kylmäkoskelta. Veljensä Väinön varjoon jäänyt Sulo Wuolijoki teki uran valtionhallinnossa ja asianajajana, mutta ennen kaikkea vuonna 1918 Kansanvaltuuskunnan neuvottelijana rajankäyntiasioissa venäläisten kanssa. Ansio Petsamon alueen liittämisestä Suomeen kuuluu pitkälti hänelle.

Sirolan, Wuolijoen ja Kuusisen elämät ja teot tunnetaan. Bertil, elämäntaiteen moniottelija, on jäänyt unohduksiin. Hänen nimensä muistetaan harvoin mainita edes laulun kääntäjien joukossa. Mainittaessakin se esiintyy muodossa Pertti Uotila.

Bertil Oskar Lemmitty Favén alias Pertti Uotila syntyi 17. 3. 1880. Hän opiskeli kansantieteitä ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi. Hänen isänsä oli Oskar Favén, lakimies, runoilija, kääntäjä, Helsingin yliopiston lainopillisen tiedekunnan suomenkielen lehtori ja Kylmäkosken Wanhan Hautaan suurtilan omistaja.

Muistelmissaan Sulo W:n vaimo, kirjailija Hella Wuolijoki kutsui nelikkoa orastaviksi sosialistin aluiksi, ja laulun käännöksestä tuli hänen mukaansa alkuperäistäkin komeampi.

Kansatieteilijä ja lehtimies

Kun kolme toverusta jatkoi aatteensa toteuttamista eri muodoissaan, Bertil-Pertille sosialismi jäi hetken höyrähdykseksi. Herraspojalle maailmaa järisyttävä uusi aate jäi mielenkiintoiseksi ajan ilmiöksi ja lyhyeksi elämän välivaiheeksi. Osakuntapolitiikan valovoimaisilla ystävillä oli ollut vaikutuksensa yllättävään innostukseen.

Sosialismin ohella Pertin into suuntautui myös fennomaniaan. Bertil Favén muuttui Pertti Uotilaksi. Hän kirjoitteli runoja, harrasti opintojensa mukaisesti kansantieteitä, keräsi kansanlauluja ja työskenteli lehtimiehenä setänsä, Hämeen Sanomien kolumnistina toimineen Hämeenlinnan lyseon rehtorin Anders Favénin tavoin. Osan ajasta vei kotitilan hoito. Isä Oskar oli kuollut 1903, ja vanhimmalla pojalla oli velvoitteensa. Varsinaista maanviljelijää hänestä ei tullut kuitenkaan koskaan.

Liiton Arkin etsijä

1908 Pertti Uotila lähti ensimmäisten suomalaisten joukossa arkeologisille kaivauksille Palestiinaan. Matkatovereina hänellä oli kaltaisensa monikiinnostuja, kirjailija Valtteri Juva ja tiettävästi myös muun muassa ”fenno-egyptologina” ja omatekoisena kielitieteilijänä myöhemmin tunnetuksi tullut fantasiamestari Sigurd Wettenhovi-Aspa.

Tavoitteena arkeologiasta kiinnostuneella kolmikolla oli löytää juutalaisten Liiton Arkki. Arkkia ei löytynyt, mutta Pertti kulutti merkittävän osan isänperinnöstään tutkimusmatkan rahoitukseen. Yllättävä köyhtyminen johti myös Tyyne Wuolijoen kanssa solmitun avioliiton pikaiseen päättymiseen.

Kesä 1914 muutti kaiken. Maailmansota syttyi. Nuori kansantieteilijä jätti muut askareet, pyrki ja pääsi arvostettuun Nikolain ratsuväkiopistoon Pietariin. Pihkovan henkirakuunoitten univormussa vänrikki Pertti Uotila osallistui sotaan muun muassa itärintamalla.

Valkokaartin upseeri ja heimosoturi

Venäjän vallankumous ja sitä seurannut irtautuminen suursodasta antoi suomalaisupseereille mahdollisuuden jättää entisen emämaan armeija. Pertti palasi levottomaan Suomeen. Tammikuun lopulla 1918 syttyi kansalaissota ja ammattimiehille oli kysyntää. Pertti liittyi Helsingin Suojeluskuntaan ja osallistui sotaan Valkoisen armeijan upseerina. Armeijapalvelustaan hän jatkoi sodan jälkeen ratsuväessä Hämeessä ja Lappeenrannassa.

Kansalaissodan vielä riehuessa kenraali Mannerheim oli pitänyt miekkavalapuheensa. Hän lupasi olla panematta miekkaansa tuppeen ennen kuin myös Viena ja Aunus on vapautettu. Ei pannut Pertti Uotilakaan: hän osallistui juuri itsenäistyneen Suomen valtion tukemiin heimosotiin eli epäonnisiin Aunuksen ja Vienan retkiin sekä Viron vapaussotaan.

Heimosotien yhteydessä Pertti Uotila koki yhden tähtihetkistään. Se ei kuitenkaan tapahtunut soturina vaan neuvottelijana. Estääkseen liittolaisvaiheen aikana toimittamansa materiaalin joutumisen saksalaisille tai Venäjän bolševikeille, britit olivat nousseet maihin Arkangelissa ja valvoivat Muurmannin rataa. Kun brittejä ja vastavallankumouksellisia venäläisiä ei miellyttänyt neuvotella saksalaisiin univormuihin pukeutuneiden suomalaisten jääkäriupseerien kanssa, kielitaitoiselle ja sivistyneelle entiselle Pihkovan henkirakuunalle tarjoutui loistava tilaisuus näyttää taitojaan.

Suomalaisten juurien penkoja

Sotien jälkeen jääkärit jyräsivät. Monelle Venäjän armeijassa palvelleelle suomalaisupseerille tuli alan vaihto. Ryssän upseereiksi haukuttujen kollegoittensa tavoin Pertti Uotilakin joutui jättämään Suomen armeijan. Energinen mies palasi henkisille juurilleen. Hän siirsi kustannusyhtiönsä Lempäälästä Lapualle, julkaisi liki seitsemänsataasivuisen kansanrunokoelman Kansan Kantele (Työkansan kirjapaino, Tampere 1925) ja ryhtyi toimittamaan Lapua-lehteä.

Kirja sisältää lauluja Länsi-Suomesta, Hämeestä ja Etelä-Pohjanmaalta, mutta myös Karjalasta. Laulut hän oli kerännyt osin jo opiskeluaikanaan.

Kirjan esipuheessa Uotila näkee paljon vaivaa todistellakseen koko kansanrunoutemme syntyneen Länsi-Suomessa. Läntisyyden painotus oli varmaankin puhdistautumista entisen emämaan palvelun antamasta leimasta. Vanhimpia kulttuurimme juuria etsiessään Uotila meni vieläkin pidemmälle: koko kulttuurinen taustamme on hänen mukaansa sumerilais-egyptiläis-foinikialais-heettiläistä yms. alkuperää. Oletettavasti tutustuminen kulttuurisekoilija Sigurd Wettenhovi-Aspaan oli saanut Uotilan vakuuttuneeksi Suomen kansan suuresta menneisyydestä.

Vihtori Kosolan tukija

Leipätyönään Pertti Uotila toimitti Lapua-lehteä ja useita vuoden 1918 sotaa koskeneita kirjoja, joiden näkökulma oli valkoistakin valkoisempi. Kun toimintatarmoa riitti, vannoutunut heimoaatteen mies ryhtyi myös toimimaan Pohjanmaan aktivistipiireissä värvärinä ja etappijärjestelmän kehittäjänä, ja veljeili Pohjanmaan aktivistien kanssa. Sotilasuransa päättymisen aiheuttamaa pettymystä Uotila purki perustamalla yhdistyksen kaltaisilleen suomalaisille valkoupseereille, joiden tausta oli Venäjän armeijassa.

Uusi kotipaikka Lapua tarjosi 1920-luvun lopulla sopivan maaperän nopeasti innostuvan miehen mielen mukaiselle isänmaallisuudelle. Uotila tutustui ”Jumalan valitsemaksi kansanjohtajaksi” kutsuttuun Vihtori Kosolaan ja alkoi stilisoida tämän puheita ja muita hengentuotteita. Pertti Uotilasta, entisestä sosialistista, tuli innokas Lapuan liikkeen tukija.

Liikkeen kuihtumisen jälkeen Pertti Uotilan elämässä koitti hiljaisempi jakso. Miehen ”onneksi” uusi sota kuitenkin syttyi 1939 ja liki kuusikymppinen mies kutsuttiin ensin kenttäsairaaloiden komendantiksi ja myöhemmin sotavankileirin päälliköksi. Pertti Uotila kuoli kapteeniksi ylennettynä 1943.

Seikkailija Pertti Oskar Lemmitty Uotila, tilallisen poika, sosialisti, kansantieteilijä, runoilija, kääntäjä, arkeologi, kahden armeijan sotilas ja valkoupseeri haudattiin Lapualle. Kylmäkosken sukuhaudan kiveen on silti kaiverrettu myös hänen nimensä, niin kuin sinne haudattujen isä Oskarin, äiti Berthan ja veljien Esko ja Antti Favénin sekä Ilmari Uotilan nimet.

Kirjoittaja on Pertti Uotilan veljenpojan poika.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset