KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Internationalen neljäs kääntäjä

Ratsuväen luutnantti Pertti Uotila Lappeenrannassa noin vuonna 1920.

Ratsuväen luutnantti Pertti Uotila Lappeenrannassa noin vuonna 1920.

Monikiinnostuja Bertil Favénille sosialismi oli hetken höyrähdys. Valkoupseeri toimi hetken myös ”Indiana Jonesina”.

Otto Favén
12.7.2014 15.00

Neljä opiskelijatoveria, sosialistia ja aikansa radikaalia kokoontui vuonna 1905 Wuolijoen kartanossa Hauholla. Yhdessäolon varsinainen tarkoitus on jäänyt hämärän peittoon, mutta lopputulos oli komea: koko maailmanlaajuisen työväenliikkeen tärkeimmäksi lauluksi nousseen Internationalen sanat kääntyivät ranskasta suomeen.

Nuorista kääntäjistä kolme teki sittemmin kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittävän uran. Yksi jäi tuntemattomaksi, mutta elämänsä värikkyydessä hän ei jäänyt muista jälkeen.

Ensimmäinen herroista oli papin poika, kansakoulunopettaja, toimittaja ja tuleva vallankumousmies Yrjö Sirola. Toinen oli laukaalaisen kyläräätälin poika, maisteri Otto Wille Kuusinen. Hän nousi ehkä vaikuttavimpaan poliittiseen asemaan, mihin kukaan suomalainen on toistaiseksi yltänyt.

Heimosotien yhteydessä Pertti Uotila koki yhden tähtihetkistään.

Kaksi kääntäjistä oli varakkaiden talollisten poikia, nuoret maisterit Sulo Wuolijoki Hauholta ja Bertil Favén Kylmäkoskelta. Veljensä Väinön varjoon jäänyt Sulo Wuolijoki teki uran valtionhallinnossa ja asianajajana, mutta ennen kaikkea vuonna 1918 Kansanvaltuuskunnan neuvottelijana rajankäyntiasioissa venäläisten kanssa. Ansio Petsamon alueen liittämisestä Suomeen kuuluu pitkälti hänelle.

Sirolan, Wuolijoen ja Kuusisen elämät ja teot tunnetaan. Bertil, elämäntaiteen moniottelija, on jäänyt unohduksiin. Hänen nimensä muistetaan harvoin mainita edes laulun kääntäjien joukossa. Mainittaessakin se esiintyy muodossa Pertti Uotila.

Bertil Oskar Lemmitty Favén alias Pertti Uotila syntyi 17. 3. 1880. Hän opiskeli kansantieteitä ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi. Hänen isänsä oli Oskar Favén, lakimies, runoilija, kääntäjä, Helsingin yliopiston lainopillisen tiedekunnan suomenkielen lehtori ja Kylmäkosken Wanhan Hautaan suurtilan omistaja.

Muistelmissaan Sulo W:n vaimo, kirjailija Hella Wuolijoki kutsui nelikkoa orastaviksi sosialistin aluiksi, ja laulun käännöksestä tuli hänen mukaansa alkuperäistäkin komeampi.

Kansatieteilijä ja lehtimies

Kun kolme toverusta jatkoi aatteensa toteuttamista eri muodoissaan, Bertil-Pertille sosialismi jäi hetken höyrähdykseksi. Herraspojalle maailmaa järisyttävä uusi aate jäi mielenkiintoiseksi ajan ilmiöksi ja lyhyeksi elämän välivaiheeksi. Osakuntapolitiikan valovoimaisilla ystävillä oli ollut vaikutuksensa yllättävään innostukseen.

Sosialismin ohella Pertin into suuntautui myös fennomaniaan. Bertil Favén muuttui Pertti Uotilaksi. Hän kirjoitteli runoja, harrasti opintojensa mukaisesti kansantieteitä, keräsi kansanlauluja ja työskenteli lehtimiehenä setänsä, Hämeen Sanomien kolumnistina toimineen Hämeenlinnan lyseon rehtorin Anders Favénin tavoin. Osan ajasta vei kotitilan hoito. Isä Oskar oli kuollut 1903, ja vanhimmalla pojalla oli velvoitteensa. Varsinaista maanviljelijää hänestä ei tullut kuitenkaan koskaan.

Liiton Arkin etsijä

1908 Pertti Uotila lähti ensimmäisten suomalaisten joukossa arkeologisille kaivauksille Palestiinaan. Matkatovereina hänellä oli kaltaisensa monikiinnostuja, kirjailija Valtteri Juva ja tiettävästi myös muun muassa ”fenno-egyptologina” ja omatekoisena kielitieteilijänä myöhemmin tunnetuksi tullut fantasiamestari Sigurd Wettenhovi-Aspa.

Tavoitteena arkeologiasta kiinnostuneella kolmikolla oli löytää juutalaisten Liiton Arkki. Arkkia ei löytynyt, mutta Pertti kulutti merkittävän osan isänperinnöstään tutkimusmatkan rahoitukseen. Yllättävä köyhtyminen johti myös Tyyne Wuolijoen kanssa solmitun avioliiton pikaiseen päättymiseen.

Kesä 1914 muutti kaiken. Maailmansota syttyi. Nuori kansantieteilijä jätti muut askareet, pyrki ja pääsi arvostettuun Nikolain ratsuväkiopistoon Pietariin. Pihkovan henkirakuunoitten univormussa vänrikki Pertti Uotila osallistui sotaan muun muassa itärintamalla.

Valkokaartin upseeri ja heimosoturi

Venäjän vallankumous ja sitä seurannut irtautuminen suursodasta antoi suomalaisupseereille mahdollisuuden jättää entisen emämaan armeija. Pertti palasi levottomaan Suomeen. Tammikuun lopulla 1918 syttyi kansalaissota ja ammattimiehille oli kysyntää. Pertti liittyi Helsingin Suojeluskuntaan ja osallistui sotaan Valkoisen armeijan upseerina. Armeijapalvelustaan hän jatkoi sodan jälkeen ratsuväessä Hämeessä ja Lappeenrannassa.

Kansalaissodan vielä riehuessa kenraali Mannerheim oli pitänyt miekkavalapuheensa. Hän lupasi olla panematta miekkaansa tuppeen ennen kuin myös Viena ja Aunus on vapautettu. Ei pannut Pertti Uotilakaan: hän osallistui juuri itsenäistyneen Suomen valtion tukemiin heimosotiin eli epäonnisiin Aunuksen ja Vienan retkiin sekä Viron vapaussotaan.

Heimosotien yhteydessä Pertti Uotila koki yhden tähtihetkistään. Se ei kuitenkaan tapahtunut soturina vaan neuvottelijana. Estääkseen liittolaisvaiheen aikana toimittamansa materiaalin joutumisen saksalaisille tai Venäjän bolševikeille, britit olivat nousseet maihin Arkangelissa ja valvoivat Muurmannin rataa. Kun brittejä ja vastavallankumouksellisia venäläisiä ei miellyttänyt neuvotella saksalaisiin univormuihin pukeutuneiden suomalaisten jääkäriupseerien kanssa, kielitaitoiselle ja sivistyneelle entiselle Pihkovan henkirakuunalle tarjoutui loistava tilaisuus näyttää taitojaan.

Suomalaisten juurien penkoja

Sotien jälkeen jääkärit jyräsivät. Monelle Venäjän armeijassa palvelleelle suomalaisupseerille tuli alan vaihto. Ryssän upseereiksi haukuttujen kollegoittensa tavoin Pertti Uotilakin joutui jättämään Suomen armeijan. Energinen mies palasi henkisille juurilleen. Hän siirsi kustannusyhtiönsä Lempäälästä Lapualle, julkaisi liki seitsemänsataasivuisen kansanrunokoelman Kansan Kantele (Työkansan kirjapaino, Tampere 1925) ja ryhtyi toimittamaan Lapua-lehteä.

Kirja sisältää lauluja Länsi-Suomesta, Hämeestä ja Etelä-Pohjanmaalta, mutta myös Karjalasta. Laulut hän oli kerännyt osin jo opiskeluaikanaan.

Kirjan esipuheessa Uotila näkee paljon vaivaa todistellakseen koko kansanrunoutemme syntyneen Länsi-Suomessa. Läntisyyden painotus oli varmaankin puhdistautumista entisen emämaan palvelun antamasta leimasta. Vanhimpia kulttuurimme juuria etsiessään Uotila meni vieläkin pidemmälle: koko kulttuurinen taustamme on hänen mukaansa sumerilais-egyptiläis-foinikialais-heettiläistä yms. alkuperää. Oletettavasti tutustuminen kulttuurisekoilija Sigurd Wettenhovi-Aspaan oli saanut Uotilan vakuuttuneeksi Suomen kansan suuresta menneisyydestä.

Vihtori Kosolan tukija

Leipätyönään Pertti Uotila toimitti Lapua-lehteä ja useita vuoden 1918 sotaa koskeneita kirjoja, joiden näkökulma oli valkoistakin valkoisempi. Kun toimintatarmoa riitti, vannoutunut heimoaatteen mies ryhtyi myös toimimaan Pohjanmaan aktivistipiireissä värvärinä ja etappijärjestelmän kehittäjänä, ja veljeili Pohjanmaan aktivistien kanssa. Sotilasuransa päättymisen aiheuttamaa pettymystä Uotila purki perustamalla yhdistyksen kaltaisilleen suomalaisille valkoupseereille, joiden tausta oli Venäjän armeijassa.

Uusi kotipaikka Lapua tarjosi 1920-luvun lopulla sopivan maaperän nopeasti innostuvan miehen mielen mukaiselle isänmaallisuudelle. Uotila tutustui ”Jumalan valitsemaksi kansanjohtajaksi” kutsuttuun Vihtori Kosolaan ja alkoi stilisoida tämän puheita ja muita hengentuotteita. Pertti Uotilasta, entisestä sosialistista, tuli innokas Lapuan liikkeen tukija.

Liikkeen kuihtumisen jälkeen Pertti Uotilan elämässä koitti hiljaisempi jakso. Miehen ”onneksi” uusi sota kuitenkin syttyi 1939 ja liki kuusikymppinen mies kutsuttiin ensin kenttäsairaaloiden komendantiksi ja myöhemmin sotavankileirin päälliköksi. Pertti Uotila kuoli kapteeniksi ylennettynä 1943.

Seikkailija Pertti Oskar Lemmitty Uotila, tilallisen poika, sosialisti, kansantieteilijä, runoilija, kääntäjä, arkeologi, kahden armeijan sotilas ja valkoupseeri haudattiin Lapualle. Kylmäkosken sukuhaudan kiveen on silti kaiverrettu myös hänen nimensä, niin kuin sinne haudattujen isä Oskarin, äiti Berthan ja veljien Esko ja Antti Favénin sekä Ilmari Uotilan nimet.

Kirjoittaja on Pertti Uotilan veljenpojan poika.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ei ole mikään salaisuus, että olemme juuri vihreiden kanssa olleet kunnianhimoisimpia ilmasto- ja ympäristötoimien suhteen. Mutta se ei pidä paikkaansa, että vihreät olisivat jääneet yksin esitystensä kanssa, Hanna Sarkkinen sanoo.

Näin vasemmiston Hanna Sarkkinen arvioi työnsä päättävän hallituksen ilmastotyötä – ”Olemme panostaneet historiallisen paljon”

Kyllä tässä taustalla on selvästi kuva toivottavasta maailmasta ja maailmanjärjestyksestä, professori Raimo Väyrynen kertoi Yhdysvaltain Irak-hyökkäyksen taustoista Kansan Uutisten Viikkolehdelle.

20 vuotta sitten: Bushin hyökkäys Irakiin oli ristiretki

Naton lippu tulee pian entistä tutummaksi Suomessa.

”Käsikynkässä taluttaja määrää joskus tahdin” – Turkki hyväksyi lopulta Suomen Nato-jäsenyyden

Jussi Saramo havainnollistaa duplo-palikoilla mutkikkaita asioita.

Isän duploleikit eivät innosta tytärtä – Saramon suositut talousvideot palasivat

Uusimmat

Ei ole mikään salaisuus, että olemme juuri vihreiden kanssa olleet kunnianhimoisimpia ilmasto- ja ympäristötoimien suhteen. Mutta se ei pidä paikkaansa, että vihreät olisivat jääneet yksin esitystensä kanssa, Hanna Sarkkinen sanoo.

Näin vasemmiston Hanna Sarkkinen arvioi työnsä päättävän hallituksen ilmastotyötä – ”Olemme panostaneet historiallisen paljon”

Kyllä tässä taustalla on selvästi kuva toivottavasta maailmasta ja maailmanjärjestyksestä, professori Raimo Väyrynen kertoi Yhdysvaltain Irak-hyökkäyksen taustoista Kansan Uutisten Viikkolehdelle.

20 vuotta sitten: Bushin hyökkäys Irakiin oli ristiretki

Zimbabwen maaseudun huonot tiet ovat johtaneet siihen, että kylien asukkaiden on turvauduttava aasien vetämiin kärryihin ja eräänlaisina takseina toimiviin romuautoihin päästäkseen esimerkiksi lääkäriin. Joukkoliikenteen harjoittajat eivät uskaltaudu surkeille teille bussien rikkoutumisen pelossa.

Aasikärryt palasivat Zimbabwen maalaisteille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

 
02

Tällaista vihaa maahanmuuttajaehdokkaiden päälle kaadetaan – ”Kampanjointi on muuttunut entistä uhkaavammaksi”

 
03

Kommentti: Perussuomalaiset petti ainoan duunareille antamansa lupauksen – maanantaina monella on krapula, koska puolue jätettiin haastamatta

 
04

Suomalaiset arvostavat ja käyttävät kulttuuripalveluja, paitsi perussuomalaiset

 
05

Kiky-sopimus täyttää seitsemän vuotta – keskituloinen duunari maksanut tuhat euroa työnantajalle kuuluneita maksuja

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Käsikynkässä taluttaja määrää joskus tahdin” – Turkki hyväksyi lopulta Suomen Nato-jäsenyyden

31.03.2023

Isän duploleikit eivät innosta tytärtä – Saramon suositut talousvideot palasivat

31.03.2023

”Perussuomalaiset rikkoivat antamansa vaalilupauksen” – SAK: Kyse on kahden miljardin euron kysymyksestä

30.03.2023

Kiky-rahojen palautus työnantajille lisäisi palkansaajien tuloja ja vahvistaisi julkista taloutta

30.03.2023

Joka kymmenes duunari on suuressa vaarassa ajautua köyhyyteen

30.03.2023

KU:n pitkäaikainen toimittaja Kai Hirvasnoro palkittiin Salli-palkinnolla

30.03.2023

Kommentti: Perussuomalaiset petti ainoan duunareille antamansa lupauksen – maanantaina monella on krapula, koska puolue jätettiin haastamatta

30.03.2023

Perussuomalaisten suunta ylös, kokoomuksen ja SDP:n alas Ylen viimeisessä vaaleja edeltävässä gallupissa

30.03.2023

Sarkkinen muistuttaa Purran sanoista: ”Sipilän hallituksen kiky kalpenee seuraavan hallituksen päätösten rinnalla”

29.03.2023

Uusimmat podcastit

”Politiikan superviikot” alkavat tänään MTV:n Puheenjohtajatentillä – ”Ei sitä jaksa kukaan katsoa”, tylyttää politiikan taustavaikuttaja KU:n podcastissa

15.03.2023

Koulujen eriytyminen huomattiin jo 1990-luvulla, sanoo Paavo Arhinmäki – ”Näkyi selvästi, että vanhempien sosioekonominen tausta vaikutti hakeutumiseen”

13.03.2023

Nigeriassa äänestetään huomenna tärkeissä presidentinvaaleissa – Afrikan suurimman talouden ongelmina ovat eriarvoisuus, korruptio ja väkivaltaisuudet

25.02.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään