Miltä näyttää eurovasemmiston tulevaisuus?

Euroopan Vasemmiston kesäyliopistoon osallistui 300 vasemmistoaktiivia eri puolilta Eurooppaa sekä yksittäisiä ihmisiä Kolumbiasta, Etelä-Koreasta, Australiasta ja Yhdysvalloista. Viiden päivän aikana keskusteltiin vasemmiston toiminnasta luentojen, seminaarien ja työpajojen muodossa. Kesäyliopiston järjestelyistä vastasi Euroopan Vasemmiston (European Left, EL) ja Transform! Europe -ajatuspajaverkoston lisäksi Saksan vasemmistopuolue Die Linke.

Yksi kesäyliopiston puhutuimmista aiheista oli kevään eurovaalit. Vasemmisto kasvoi GUE/NGL-ryhmän paikkaluvun noustessa 35:stä 52:een. Voittoja tuli etenkin talouskriisin kurittamissa maissa. Kreikassa Syriza nousi suosituimmaksi puolueeksi, Espanjassa vasemmistomeppien määrä kasvoi yhdestä yhteentoista, Italiassa L’Altra Europa -lista nosti vasemmiston jälleen europarlamenttiin ja Irlannissa Sinn Féin kaksinkertaisti kannatuksensa 20 prosenttiin.

Keski-Euroopassa vasemmiston kannatus pysyi lähes ennallaan ja Itä-Euroopassa vasemmistolla oli muutamia poikkeuksia lukuunottamatta kaikkein vaikeinta.

Vasemmiston vaalituloksen todettiin olevan hyvä alku, muttei riittävä. EL:n puheenjohtaja, ranskalainen Pierre Laurent totesi vaalitulokseen vaikuttaneen alhainen äänestysprosentti sekä vähentynyt luottamus EU:n instituutioihin. EU:n vastainen protesti kanavoitui osin nationalistisiin ja autoritaarisiin oikeistopuolueisiin, kuten Ranskan Front Nationaleen.

Alexis Tsipraksen onnistunut eurovaalikampanja lisäsi vasemmiston yhteistyötä, ja tällä tiellä vasemmiston tulee Laurentin mukaan jatkaa. Useissa maissa juuri yhdistynyt vasemmisto on nousussa, vaikka tulokset eivät aina riittäneet meppipaikkoihin. Erityisen iloisia kesäyliopistossa olivat Slovenian Yhdistyneen vasemmiston edustajat, jotka olivat juuri nousseet maansa parlamenttiin kuuden kansanedustajan voimin.

Transform! -ajatuspajan Walter Baierin mukaan eurovasemmiston haasteet ovat edelleen vaihtoehtojen tarjoaminen kapitalismin kriisissä, uhat rauhalle sekä nationalistisen ja populistisen oikeiston nousu. Baierin mukaan paras tae radikaalin oikeiston kasvun rajoittamiseksi on radikaalin, vahvan ja luotettavan vasemmiston rakentaminen ja olemassaolo.

Kesäyliopistossa todettiin, että vasemmistolla on oltava vahvat ja pysyvät paikalliset juuret. Painetta muutokseen täytyy luoda sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla.

Laurent kiteytti vasemmiston tehtävänä olevan kerätä ja yhdistää muutosvoimia samalla niiden sisäistä moninaisuutta kunnioittaen. Yhtenä paikkana vasemmistopuolueiden, -liikkeiden ja -ammattiyhdistysten kohtaamiselle toimii Vaihtoehtojen foorumi Ranskassa toukokuussa 2015.

Stand Up for Peace –
In Solidarity

Kesäyliopiston pääteema oli rauha. Työväenliikkeen epäonnistuminen sodan estämisessä sata vuotta sitten antoi aiheen pohtia, mitä internationalismin ja kansainvälisen solidaarisuuden tulisi olla tänään.

Keskusteluissa oli esillä erityisesti Ukrainan tilanne. Yhdysvaltojen ja EU:n sekä Venäjän roolin näkeminen konfliktissa toi osallistujissa esille myös painotuseroja. Ukrainan sisäisiä tekijöitä ja niiden hankaluutta painotti ukrainalainen sosiologi Volodymyr Ishchenko, joka kertoi myös Ukrainan kommunistipuolueen korruptiosta. Ukrainan nykyhallinnon pyrkimys kieltää yli kymmenen prosentin kannatusta nauttiva kommunistipuolue pidettiin demokratian vastaisena.

Gazan tilanteen osalta keskustelua väritti Saksan natsihistoriasta kumpuava varovaisuus Israelin toimien vastustamisessa. Kummastusta herätti muun muassa Neues Deutschland -lehdessä ollut karikatyyripiirros rauhankulkueesta, jonka viesti muuttuu megafonin kautta Hamasin rakettituleksi.

EL on ottanut selkeästi kantaa niin Ukrainan sisällissodan tulitauon ja neuvottelujen puolesta, Ukrainan kommunistipuolueen tukahduttamista vastaan kuin Gazan kansanmurhan lopettamiseksikin. Monimutkaisista tilanteista huolimatta vasemmiston tulisi EL:n espanjalaisen varapuheenjohtaja Maite Molan mukaan hakea konsensusta antimilitaristisen viestinsä taakse. EL kutsuukin jäseniään yhteiseen toimintapäivään 4. syyskuuta Walesin NATO-kokouksen aikana otsikolla NO TO WAR, Stop Rearmament: European Day for Peace.

Keskustelua ja kokemuksia toiminnasta

Muita kesäyliopiston aiheita olivat talouspolitiikka, EU:n ja USA:n välinen TTIP-vapaakauppasopimus, ay-toiminta ja vasemmiston osallistuminen hallitusvaltaan. Feminismiverkosto EL-fem järjesti omaa ohjelmaansa ja myös nuorilla oli oma tapaaminen.

Yksi iltaseminaari käsitteli sosiaalisia liikkeitä. Alfredo Mazariegos alusti M22-mielenosoituksesta, jossa Espanjan Yhdistynyt vasemmisto oli aktiivisesti mukana. Ehdotus suurmielenosoituksesta talouskuria vastaan syntyi lukuisten järjestöjen, puolueiden ja ammattiliittojen toimesta.

Prosessin aikana järjestettiin kolme yleislakkoa ja laadittiin yhteinen liikettä rakentava manifesti. Mielenosoitus (22.3.) toi yhteen kaksi miljoona ihmistä ja vaikutti osaltaan vasemmiston voimistumiseen vaaleissa ja Espanjan kaksipuoluejärjestelmän rakoilemiseen. Mazariegos näkikin sosiaaliset liikkeet parhaimmillaan vasemmiston mahdollisuutena rakentaa omaa kokoaan laajempaa koalitiota ajamilleen asioille.

Die Linken Christine Buchholz kertoi puolueen yhden sloganin olevan ”yksi jalka parlamentissa, kymmenen tuhatta kaduilla”. Linke on ollut aktiivinen muun muassa Dresdenin natsikokoontumisen vastaisessa kansalaistoiminnassa ja Blockupy-liikkeessä. Blockupy on yritys haastaa finanssivaltaa ja luoda eurooppalaista solidaarisuutta blokkaamalla Euroopan keskuspankin EKP:n päämaja Frankfurtissa. Seuraava isompi toimintapäivä on suunnitteilla EKP:n uuden toimistotornin avajaisiin vuonna 2015.

Verkostoitumista ja
yhdessäoloa

Suomesta kesäyliopistoon osallistui 16 aktiivia. Kotkalainen Joona Mielonen piti tapahtuman parhaana antina TTIP-aiheista seminaaria sekä mahdollisuutta vaihtaa ajatuksia eurooppalaisten tovereiden kanssa.

– Jotta eurooppalaista vasemmistoa voi edes olla olemassa, se tarvitsee verkostoitumista ja henkilökohtaisia kohtaamisia sekä yhteisiä kampanjoita. Esimerkiksi syksyllä käynnistyvä TTIP:n vastainen eurooppalainen kansalaisaloite on erinomainen mahdollisuus tähän.

Oululainen Hanna Sarkkinen piti tärkeänä eri maiden tovereiden tapaamista ja kokemuksellista tietoa eri maiden poliittisesta tilanteesta ja toiminnasta.

– Kesäyliopistolla on suuri merkitys Euroopan vasemmistolle, sillä se on lähes ainoita paikkoja verkostoitua ja luoda suhteita. Ilman tällaista keskustelun ja tutustumisen foorumia yhteistä identiteettiä ja sitä kautta aitoa yhteistä poliittista ymmärrystä ja toimintaa ei pääse syntymään.

Kesäyliopiston ohjelma sisälsi myös vapaamuotoista yhdessäoloa.

– Mieleen jäi erityisesti, kun bussimatkalla lauloimme työväenlauluja samaan aikaan useilla eri kielillä. Sen hetken muistan vielä papparaisenakin, Mielonen jatkaa.