Kuluttajaparlamentti vaatii tiedotteessaan palvelujen käyttäjien näkökulman parempaa huomioimista sosiaali- ja terveyspalveluja uudelleen organisoitaessa. Sen mukaan uudistusta ollaan rakentamassa organisaatioista käsin, kun sen pitäisi lähteä liikkeelle nimenomaan palvelujen käyttäjien tarpeista.
Kymmenien järjestöjen yhteisen, Kuluttajaliiton yhteydessä toimivan Kuluttajaparlamentin mukaan sote-uudistuksessa tulisi ohjata rahaa erityisesti perustason palveluihin sosiaalipuolta unohtamatta. Järjestöjen mielestä sosiaalipalvelut uhkaavat nyt jäädä terveydenhuollon jalkoihin ja niitä alibudjetoidaan yleisesti.
Kuntia ilman sosiaalityöntekijää
Myös Valviran selvityksen mukaan Suomessa on kuntia, joissa ei ole yhtään pätevää sosiaalityöntekijää. Järjestöjen mukaan riskinä on, että huono kehitys jatkuu myös sote-uudistuksen jälkeen.
Kuluttajaparlamentin mukaan uudistuksessa tulisi olla lähtökohtana asiakkaiden hoidon ja palveluiden yksilöllinen tarve sekä katkeamattomat hoito- ja palveluketjut eri toimijoiden välillä. Yhdeksi ratkaisuksi se ehdottaa matalan kynnyksen palvelupisteitä, joissa eri toimialojen työntekijät tapaavat asiakkaita.
– Apua tarvitseva ihminen on kokonaisuus. On hankalaa, kun vaikkapa toimeentuloon, terveyteen ja jokapäiväiseen selviytymiseen liittyviä palveluja ja tukia pitää osata hakea eri paikoista, sanoo Marjaana Kirjavainen Suomen Sydänliitosta.
Työviihtyvyyttä parannettava
Kuluttajaparlamenttiin kuuluvat järjestöt kohtaavat palveluiden saatavuus- ja laatuongelmat päivittäin jäsentensä yhteydenotoissa.
– Terveyspalvelujen heikkeneminen näkyy jopa kahden kuukauden jonona terveyskeskuslääkärille tai sitten vastaanottoaikaa ei anneta lainkaan ja lääkäriin saa yhteyden ainoastaan puhelimitse, kommentoi Asta Tirronen Suomen Kilpirauhasliitosta.
Järjestöjen mukaan perustason sosiaali- ja terveyspalveluille tulee varata riittävät resurssit ja niitä pitää kehittää alan houkuttelevuuden lisäämiseksi, jotta työntekijät viihtyvät ja pysyvät työssään. Näin estetään ammattitaitoisen henkilökunnan kato yksityiselle puolelle ja mahdollistetaan se, että asiakkaat saavat tarvitsemiaan palveluita.
Peruspalvelut ensin kuntoon
Järjestöt näkevät terveyskeskus- ja sosiaalipalveluiden huononemisen merkittävänä eriarvoisuutta aiheuttavana tekijänä. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevia pystyttäisiin parhaiten auttamaan juuri perustason työllä.
– Työssäkäyvä väestö käyttää työterveyshuoltoa tai joko lakisääteisten tai vapaaehtoisten vakuutusten korvaamia yksityisiä palveluita. Kuntien perusterveyspalvelut on viime vuosina päästetty rapautumaan kun sitä vastoin työterveyshuoltoa ja erikoissairaanhoitoa on kehitetty. Sote-uudistuksessa pitäisikin ennen muuta saada lähipalvelut kuntoon, Seppo Mustonen Eläkeliitosta sanoo.
lehti 