Ainakin varttuneempi urheiluväki muistaa 57-vuotiaan Sofia Sakorafan keihäänheittäjänä ja Tiina Lillakin kovana kilpakumppanina.
Sakorafa sanoo pitävänsä Lillakia yhtenä suurimmista urheilijoista.
– Uskon, että välillämme vallinnut hyvä urheiluhenki kannusti meitä kumpaakin maailmanluokan tuloksiin. Syyskuussa 1982 minä heitin (vanhan keihäsmallin) maailmanennätyksen 74,20, jonka Lillak rikkoi vajaat kymmenen kuukautta myöhemmin tuloksella 74,76.
”Jätin Pasokin, koska se vaihtoi puolta.”
– Erityisesti muistan maastanne sen, miten tärkeänä valtio piti urheilua. Joten teidän rakkautenne yleisurheilua kohtaan ei ole sattumaa.
Yritti palestiinalaisena olympialaisiin
Ennen vuoden 2004 Ateenan olympialaisia Sakorafa hankki Palestiinan kansalaisuuden ja pyrki kisoihin Palestiinan edustajana.
– Pyrkimykselläni oli hyvin symbolinen tarkoitus. Olympialaisten synnyinmaassa Kreikassa kisojen merkityksen olisi pitänyt ylittää voittajien mainossopimukset, sponsorit ja Coca-Cola. Niiden olisi pitänyt merkitä kansojen solidaarisuutta, oikeudenmukaista rauhaa ja myös kaikkien kansojen oikeutta vapaaseen ja itsenäiseen kotimaahan.
Sakorafa sanoo, että hän katsoo saavuttaneensa päämääränsä, vaikka häntä ei päästettykään kilpailemaan.
– Pelkästään se, että tämä vielä muistetaan, osoittaa aloitteeni antaneen pienen panoksen palestiinalaisten kamppailulle tuen saamiseksi maailmalta.
Erosi Pasok-puolueesta
Sakorafa oli vuosina 2000–2010 kolmen vuoden taukoa lukuunottamatta sosialidemokraattisen Pasokin kansanedustaja. Vuonna 2010 hän kieltäytyi äänestämästä talouskuripaketin puolesta ja hänet erotettiin Pasokista.
Loppukauden Sakorafa oli parlamentissa sitoutumattomana. Vuoden 2012 vaaleissa Sakorafa valittiin Syrizan listoilta ja viime keväänä hänet valittiin europarlamenttiin.
Sakorafan mukaan välirikon syynä oli se, että Pasok vaihtoi puolta.
– Pasok oli sosialistinen liike ja sen olisi pitänyt suhtautua kriisiin tilaisuutena radikaaliin yhteiskunnalliseen muutokseen eikä tilaisuutena alistaa kansamme suurimmalle tragedialle sitten toisen maailmansodan.
– Minulle oli selvää, etten voi alistua raa’alle uusliberalistiselle vaihtoehdolle ja äänestää kuripaketin puolesta, koska käytännössä se oli kuin kuolemantuomio kokonaiselle kansalle.
uutiskirje 