KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Velkatohtori valitsee, mihin potilas kuolee

Kirjan mukaan Kreikan talouskuritusta on seurannut humanitaarisen katastrofin ja demokratian murenemisen ohella uusnatsien nousu ja katuturvallisuuden heikentyminen. Kuvassa äärioikeistolaisen Kultainen aamunkoitto -puolueen kannattajia.

Kirjan mukaan Kreikan talouskuritusta on seurannut humanitaarisen katastrofin ja demokratian murenemisen ohella uusnatsien nousu ja katuturvallisuuden heikentyminen. Kuvassa äärioikeistolaisen Kultainen aamunkoitto -puolueen kannattajia. Kuva: Lehtikuva/Angelos Tzortzinis

Toistaiseksi perusteellisin suomenkielinen esitys Kreikan tilanteesta näyttää talouskurin jäljet.

Pontus Purokuru
28.2.2015 12.20

Vuonna 2004 Euroopan tilastokeskus Eurostat kieltäytyi hyväksymästä Kreikan antamia talouslukuja ja pyysi lisävaltuuksia tarkastuksiin. Ranska ja Saksa estivät lisävaltuuksien saamisen.

Viisi vuotta myöhemmin Saksa raivostui Kreikan tilastojen epäselvyyksistä.

Saksan johtaman Euroopan Kreikalle pakottama talouskuri tappaa nyt vuosittain satoja ihmisiä ja on esimerkiksi palauttanut malarian maahan.

Suomessa sekä poliittinen johto että media vastustavat edelleen talouspolitiikan muuttamista. Esimerkiksi Helsingin Sanomat vertasi joulukuisessa pääkirjoituksessaan elvytyksen puolustajia huijarikauppiaisiin.

Matti Ylönen ja Mikko Remes kertovat Velkatohtorit-kirjassaan pääkirjoituksille vastakkaisen kertomuksen talouskurin Euroopasta. Kolmannes kirjasta käsittelee Kreikan tilannetta.

Kirjan avaa tapaaminen eräänlaiseksi velkatohtoriksi joutuneen neurologin kanssa. Ateenassa tavattu lääkäri hoitaa vapaaehtoisena potilaita klinikalla, jonka asiakkaat ovat pudonneet virallisen terveydenhuollon ulkopuolelle.

Lääkäri kertoo, että asiakkaat tulevat vastaanotolle mukanaan esimerkiksi viisi eri lääkettä vakaviin sairauksiin, kuten epilepsiaan, verenpaineeseen tai diabetekseen. Potilaat pyytävät häntä valitsemaan, mitkä lääkkeet pitäisi jättää ottamatta, kun ei ole rahaa.

– Käytännössä tehtäväni on valita, mihin sairauteen potilas kuolee, neurologi sanoo.

Samaa voi kirjan perusteella sanoa niistä velkatohtoreista, jotka ovat ohjanneet Euroopan leikkauspolitiikkaa.

Hoito munattiin

Ylönen ja Remes arvostelivat tiistaina kirjan julkaisutilaisuudessa, että Kreikka-keskustelussa ovat unohtuneet talouskriisin globaalit juuret. Kriisi oli aluksi pankkikriisi, josta tuli valtioiden velkakriisi, kun yksityisten pankkien velat siirrettiin valtioiden harteille.

Kriisin hoito on Remeksen mukaan munattu täysin.

– Ratkaiseva virhe oli valtavat leikkaukset, mikä tiedettiin jo alusta lähtien. Vuonna 2010, kun niin sanottu troikka muodostettiin, IMF:n johtokunnasta lähes kaikki Euroopan ulkopuoliset jäsenet totesivat, että tämä on pankkien pelastusohjelma ja Kreikan kuristusohjelma ja että odotukset Kreikan toipumisesta olivat ylioptimistisia.

Kreikan nykyinen valtionvarainministeri Gianis Varoufakiskin ennusti talouskurin seuraukset jo 2010. Myös kehitysmaiden velkapolitiikasta ja epäonnistuneesta talouspolitiikan sanelusta olisi pitänyt oppia, mitä talouskurista seuraa, Ylönen sanoi.

Kreikassa sanelupolitiikkaa on harrastettu esimerkiksi vetämällä 800 sivun lakipaketti parlamentista läpi yhdessä käsittelyssä ilman tarkempaa keskustelua.

Kuritusta on seurannut humanitaarisen katastrofin ja demokratian murenemisen ohella uusnatsien nousu ja katuturvallisuuden heikentyminen.

Periaatteet poljettiin

Suomalaisessa keskustelussa kreikkalaiset on leimattu korruptoituneiksi laiskottelijoiksi.

– Moni kreikkalaisista on ennen kriisiä tehnyt kahta työtä. Korruptiosta ovat eniten hyötyneet suurliikemiehet ja henkilöt, joilla on ollut poliittisia yhteyksiä, Remes kommentoi.

Ylönen ja Remes muistuttavat, että vuonna 2012 – siis keskellä velkakriisiä – Saksa allekirjoitti YK:n vastuullisen lainaamisen periaatteet. Ne velvoittavat velkapolitiikkaan, joka kunnioittaa velallisen maan lainsäädäntöä ja sosiaalisia oikeuksia.

Toisin toimittiin. Kreikka pakotettiin tiukkoihin leikkauksiin, ja vielä vuonna 2010 Saksa kävi miljoonaluokan asekauppaa luhistuvan maan kanssa.

Suomikin sai velkahelpotusta

Kreikan velkakeskustelussa ei juuri kerrota, että nyt menestyvinä pidettyjä eurooppalaisia maita pelastettiin 1900-luvulla velka-armahduksilla, suoralla tuella ja muilla helpotuksilla.

Vuonna 1953 valtiot ja yksityiset sijoittajat mitätöivät puolet Saksan veloista. Sijoittajat ottivat myös kantaakseen inflaation tuottamat tappiot. Saksan sodanjälkeinen talousihme lähti vetämään juuri velkahelpotusten ja elvytyksen avulla.

Tarina Saksan velkahelpotuksista tunnetaan Kreikassa hyvin. Sen sijaan tarinaa Suomen saamista velkahelpotuksista ei tunneta Suomessa.

Matti Ylönen ja Mikko Remes kertovat Velkatohtorit-kirjassaan, että toisen maailmansodan jälkeen Suomi sai helpotusta velastaan Yhdysvalloille. Lainanlyhennykset muutettiin kehitysavuksi, jolla tuettiin esimerkiksi suomalaisten tutkijoiden matkoja.

”Suomi kehitettiin sotien jälkeen kehitysavun ja tuettujen lainojen avulla. Hyvästä syystä, sillä Suomi oli nykyisillä kriteereillä mitattuna kehitysmaa”, Ylönen ja Remes kirjoittavat.

Matti Ylönen & Mikko Remes: Velkatohtorit. Into 2015. 223 sivua.

Osta kirja Kansan Uutisten kirjakaupasta.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään