Vuonna 2004 Euroopan tilastokeskus Eurostat kieltäytyi hyväksymästä Kreikan antamia talouslukuja ja pyysi lisävaltuuksia tarkastuksiin. Ranska ja Saksa estivät lisävaltuuksien saamisen.
Viisi vuotta myöhemmin Saksa raivostui Kreikan tilastojen epäselvyyksistä.
Saksan johtaman Euroopan Kreikalle pakottama talouskuri tappaa nyt vuosittain satoja ihmisiä ja on esimerkiksi palauttanut malarian maahan.
Suomessa sekä poliittinen johto että media vastustavat edelleen talouspolitiikan muuttamista. Esimerkiksi Helsingin Sanomat vertasi joulukuisessa pääkirjoituksessaan elvytyksen puolustajia huijarikauppiaisiin.
Matti Ylönen ja Mikko Remes kertovat Velkatohtorit-kirjassaan pääkirjoituksille vastakkaisen kertomuksen talouskurin Euroopasta. Kolmannes kirjasta käsittelee Kreikan tilannetta.
Kirjan avaa tapaaminen eräänlaiseksi velkatohtoriksi joutuneen neurologin kanssa. Ateenassa tavattu lääkäri hoitaa vapaaehtoisena potilaita klinikalla, jonka asiakkaat ovat pudonneet virallisen terveydenhuollon ulkopuolelle.
Lääkäri kertoo, että asiakkaat tulevat vastaanotolle mukanaan esimerkiksi viisi eri lääkettä vakaviin sairauksiin, kuten epilepsiaan, verenpaineeseen tai diabetekseen. Potilaat pyytävät häntä valitsemaan, mitkä lääkkeet pitäisi jättää ottamatta, kun ei ole rahaa.
– Käytännössä tehtäväni on valita, mihin sairauteen potilas kuolee, neurologi sanoo.
Samaa voi kirjan perusteella sanoa niistä velkatohtoreista, jotka ovat ohjanneet Euroopan leikkauspolitiikkaa.
Hoito munattiin
Ylönen ja Remes arvostelivat tiistaina kirjan julkaisutilaisuudessa, että Kreikka-keskustelussa ovat unohtuneet talouskriisin globaalit juuret. Kriisi oli aluksi pankkikriisi, josta tuli valtioiden velkakriisi, kun yksityisten pankkien velat siirrettiin valtioiden harteille.
Kriisin hoito on Remeksen mukaan munattu täysin.
– Ratkaiseva virhe oli valtavat leikkaukset, mikä tiedettiin jo alusta lähtien. Vuonna 2010, kun niin sanottu troikka muodostettiin, IMF:n johtokunnasta lähes kaikki Euroopan ulkopuoliset jäsenet totesivat, että tämä on pankkien pelastusohjelma ja Kreikan kuristusohjelma ja että odotukset Kreikan toipumisesta olivat ylioptimistisia.
Kreikan nykyinen valtionvarainministeri Gianis Varoufakiskin ennusti talouskurin seuraukset jo 2010. Myös kehitysmaiden velkapolitiikasta ja epäonnistuneesta talouspolitiikan sanelusta olisi pitänyt oppia, mitä talouskurista seuraa, Ylönen sanoi.
Kreikassa sanelupolitiikkaa on harrastettu esimerkiksi vetämällä 800 sivun lakipaketti parlamentista läpi yhdessä käsittelyssä ilman tarkempaa keskustelua.
Kuritusta on seurannut humanitaarisen katastrofin ja demokratian murenemisen ohella uusnatsien nousu ja katuturvallisuuden heikentyminen.
Periaatteet poljettiin
Suomalaisessa keskustelussa kreikkalaiset on leimattu korruptoituneiksi laiskottelijoiksi.
– Moni kreikkalaisista on ennen kriisiä tehnyt kahta työtä. Korruptiosta ovat eniten hyötyneet suurliikemiehet ja henkilöt, joilla on ollut poliittisia yhteyksiä, Remes kommentoi.
Ylönen ja Remes muistuttavat, että vuonna 2012 – siis keskellä velkakriisiä – Saksa allekirjoitti YK:n vastuullisen lainaamisen periaatteet. Ne velvoittavat velkapolitiikkaan, joka kunnioittaa velallisen maan lainsäädäntöä ja sosiaalisia oikeuksia.
Toisin toimittiin. Kreikka pakotettiin tiukkoihin leikkauksiin, ja vielä vuonna 2010 Saksa kävi miljoonaluokan asekauppaa luhistuvan maan kanssa.
Suomikin sai velkahelpotusta
Kreikan velkakeskustelussa ei juuri kerrota, että nyt menestyvinä pidettyjä eurooppalaisia maita pelastettiin 1900-luvulla velka-armahduksilla, suoralla tuella ja muilla helpotuksilla.
Vuonna 1953 valtiot ja yksityiset sijoittajat mitätöivät puolet Saksan veloista. Sijoittajat ottivat myös kantaakseen inflaation tuottamat tappiot. Saksan sodanjälkeinen talousihme lähti vetämään juuri velkahelpotusten ja elvytyksen avulla.
Tarina Saksan velkahelpotuksista tunnetaan Kreikassa hyvin. Sen sijaan tarinaa Suomen saamista velkahelpotuksista ei tunneta Suomessa.
Matti Ylönen ja Mikko Remes kertovat Velkatohtorit-kirjassaan, että toisen maailmansodan jälkeen Suomi sai helpotusta velastaan Yhdysvalloille. Lainanlyhennykset muutettiin kehitysavuksi, jolla tuettiin esimerkiksi suomalaisten tutkijoiden matkoja.
”Suomi kehitettiin sotien jälkeen kehitysavun ja tuettujen lainojen avulla. Hyvästä syystä, sillä Suomi oli nykyisillä kriteereillä mitattuna kehitysmaa”, Ylönen ja Remes kirjoittavat.
Matti Ylönen & Mikko Remes: Velkatohtorit. Into 2015. 223 sivua.
Osta kirja Kansan Uutisten kirjakaupasta.
lehti 