KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Velkatohtori valitsee, mihin potilas kuolee

Kirjan mukaan Kreikan talouskuritusta on seurannut humanitaarisen katastrofin ja demokratian murenemisen ohella uusnatsien nousu ja katuturvallisuuden heikentyminen. Kuvassa äärioikeistolaisen Kultainen aamunkoitto -puolueen kannattajia.

Kirjan mukaan Kreikan talouskuritusta on seurannut humanitaarisen katastrofin ja demokratian murenemisen ohella uusnatsien nousu ja katuturvallisuuden heikentyminen. Kuvassa äärioikeistolaisen Kultainen aamunkoitto -puolueen kannattajia. Kuva: Lehtikuva/Angelos Tzortzinis

Toistaiseksi perusteellisin suomenkielinen esitys Kreikan tilanteesta näyttää talouskurin jäljet.

Pontus Purokuru
28.2.2015 12.20

Vuonna 2004 Euroopan tilastokeskus Eurostat kieltäytyi hyväksymästä Kreikan antamia talouslukuja ja pyysi lisävaltuuksia tarkastuksiin. Ranska ja Saksa estivät lisävaltuuksien saamisen.

Viisi vuotta myöhemmin Saksa raivostui Kreikan tilastojen epäselvyyksistä.

Saksan johtaman Euroopan Kreikalle pakottama talouskuri tappaa nyt vuosittain satoja ihmisiä ja on esimerkiksi palauttanut malarian maahan.

Suomessa sekä poliittinen johto että media vastustavat edelleen talouspolitiikan muuttamista. Esimerkiksi Helsingin Sanomat vertasi joulukuisessa pääkirjoituksessaan elvytyksen puolustajia huijarikauppiaisiin.

Matti Ylönen ja Mikko Remes kertovat Velkatohtorit-kirjassaan pääkirjoituksille vastakkaisen kertomuksen talouskurin Euroopasta. Kolmannes kirjasta käsittelee Kreikan tilannetta.

Kirjan avaa tapaaminen eräänlaiseksi velkatohtoriksi joutuneen neurologin kanssa. Ateenassa tavattu lääkäri hoitaa vapaaehtoisena potilaita klinikalla, jonka asiakkaat ovat pudonneet virallisen terveydenhuollon ulkopuolelle.

Lääkäri kertoo, että asiakkaat tulevat vastaanotolle mukanaan esimerkiksi viisi eri lääkettä vakaviin sairauksiin, kuten epilepsiaan, verenpaineeseen tai diabetekseen. Potilaat pyytävät häntä valitsemaan, mitkä lääkkeet pitäisi jättää ottamatta, kun ei ole rahaa.

– Käytännössä tehtäväni on valita, mihin sairauteen potilas kuolee, neurologi sanoo.

Samaa voi kirjan perusteella sanoa niistä velkatohtoreista, jotka ovat ohjanneet Euroopan leikkauspolitiikkaa.

Hoito munattiin

Ylönen ja Remes arvostelivat tiistaina kirjan julkaisutilaisuudessa, että Kreikka-keskustelussa ovat unohtuneet talouskriisin globaalit juuret. Kriisi oli aluksi pankkikriisi, josta tuli valtioiden velkakriisi, kun yksityisten pankkien velat siirrettiin valtioiden harteille.

Kriisin hoito on Remeksen mukaan munattu täysin.

– Ratkaiseva virhe oli valtavat leikkaukset, mikä tiedettiin jo alusta lähtien. Vuonna 2010, kun niin sanottu troikka muodostettiin, IMF:n johtokunnasta lähes kaikki Euroopan ulkopuoliset jäsenet totesivat, että tämä on pankkien pelastusohjelma ja Kreikan kuristusohjelma ja että odotukset Kreikan toipumisesta olivat ylioptimistisia.

Kreikan nykyinen valtionvarainministeri Gianis Varoufakiskin ennusti talouskurin seuraukset jo 2010. Myös kehitysmaiden velkapolitiikasta ja epäonnistuneesta talouspolitiikan sanelusta olisi pitänyt oppia, mitä talouskurista seuraa, Ylönen sanoi.

Kreikassa sanelupolitiikkaa on harrastettu esimerkiksi vetämällä 800 sivun lakipaketti parlamentista läpi yhdessä käsittelyssä ilman tarkempaa keskustelua.

Kuritusta on seurannut humanitaarisen katastrofin ja demokratian murenemisen ohella uusnatsien nousu ja katuturvallisuuden heikentyminen.

Periaatteet poljettiin

Suomalaisessa keskustelussa kreikkalaiset on leimattu korruptoituneiksi laiskottelijoiksi.

– Moni kreikkalaisista on ennen kriisiä tehnyt kahta työtä. Korruptiosta ovat eniten hyötyneet suurliikemiehet ja henkilöt, joilla on ollut poliittisia yhteyksiä, Remes kommentoi.

Ylönen ja Remes muistuttavat, että vuonna 2012 – siis keskellä velkakriisiä – Saksa allekirjoitti YK:n vastuullisen lainaamisen periaatteet. Ne velvoittavat velkapolitiikkaan, joka kunnioittaa velallisen maan lainsäädäntöä ja sosiaalisia oikeuksia.

Toisin toimittiin. Kreikka pakotettiin tiukkoihin leikkauksiin, ja vielä vuonna 2010 Saksa kävi miljoonaluokan asekauppaa luhistuvan maan kanssa.

Suomikin sai velkahelpotusta

Kreikan velkakeskustelussa ei juuri kerrota, että nyt menestyvinä pidettyjä eurooppalaisia maita pelastettiin 1900-luvulla velka-armahduksilla, suoralla tuella ja muilla helpotuksilla.

Vuonna 1953 valtiot ja yksityiset sijoittajat mitätöivät puolet Saksan veloista. Sijoittajat ottivat myös kantaakseen inflaation tuottamat tappiot. Saksan sodanjälkeinen talousihme lähti vetämään juuri velkahelpotusten ja elvytyksen avulla.

Tarina Saksan velkahelpotuksista tunnetaan Kreikassa hyvin. Sen sijaan tarinaa Suomen saamista velkahelpotuksista ei tunneta Suomessa.

Matti Ylönen ja Mikko Remes kertovat Velkatohtorit-kirjassaan, että toisen maailmansodan jälkeen Suomi sai helpotusta velastaan Yhdysvalloille. Lainanlyhennykset muutettiin kehitysavuksi, jolla tuettiin esimerkiksi suomalaisten tutkijoiden matkoja.

”Suomi kehitettiin sotien jälkeen kehitysavun ja tuettujen lainojen avulla. Hyvästä syystä, sillä Suomi oli nykyisillä kriteereillä mitattuna kehitysmaa”, Ylönen ja Remes kirjoittavat.

Matti Ylönen & Mikko Remes: Velkatohtorit. Into 2015. 223 sivua.

Osta kirja Kansan Uutisten kirjakaupasta.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Teollisuusliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi elokuussa KU:lle, että edessä on poikkeuksellisen vaikea neuvottelukierros.

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

Uusimmat

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

Teollisuusliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi elokuussa KU:lle, että edessä on poikkeuksellisen vaikea neuvottelukierros.

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään