KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Pornojärki jää vetävän käteen

Voidaan yhtä hyvin todistella, että porno on alistavaa, rasistista ja seksististä kuin että porno on vapauttavaa seksuaalisuuden itseilmaisua.

Voidaan yhtä hyvin todistella, että porno on alistavaa, rasistista ja seksististä kuin että porno on vapauttavaa seksuaalisuuden itseilmaisua. Kuva: All Over Press/fotoniche/Alamy

Porno on monimutkainen vyyhti, jota on vaikea yksiselitteisesti paheksua tai juhlia, osoittaa mediatutkija Susanna Paasonen.

Pontus Purokuru
3.4.2015 14.00

Ovatko trillerit kyseenalainen lajityyppi? Pitäisikö musikaaleja paheksua? Turmelevatko komediat nuorison? Eivätkö? Entä sitten porno? Miksi?

Porno on lajityyppi, josta kaikilla tuntuu olevan voimakas mielipide riippumatta siitä, kuinka paljon tietoa aiheesta asianosaisella on. Itse asiassa pornon kohdalla asiantuntemattomuus toisinaan luetaan eduksi: mitä vähemmän kuluttaa pornoa ja tietää siitä, sitä luotettavammaksi pornosta puhuja koetaan, huomauttaa mediatutkija Susanna Paasonen.

Kun akateeminen kustannusyhtiö Routledge ilmoitti 2013 perustavansa tieteellisen ja vertaisarvioidun pornotutkimusta esittelevän Porn Studies –lehden, pornovastaiset aktivistit keräsivät tuhat nimeä vetoomukseen lehden kieltämiseksi.

ILMOITUS
ILMOITUS
Suomalaiset kokevat pornon enemmän iloa kuin ahdistusta tuottavana asiana.

Paasosen mukaan tapaus kuvaa erityisesti angloamerikkalaisen pornokeskustelun tulehtunutta tilaa: poikkeavat äänet halutaan vaientaa vaikka väkisin, ja pornon tutkiminen mielletään pornomyönteisyydeksi.

Piilotettu vaikuttaja

Suomessa pornosta käyty keskustelu on ollut hillitympää. Se on liittynyt vanhoillisten kristillisten arvojen tai sananvapauden sijaan seksuaaliterveyteen ja tasa-arvoon.

Silti täälläkin on kauhisteltu pornon tutkimusta. Kun Harri Kalhan johtama kolmevuotinen Pornoakatemia-tutkimusprojekti aloitti 2005, sen saamaa rahoitusta ihmeteltiin Ilta-Sanomissa ja siitä tehtiin eduskunnassa välikysymys.

Porno on vaikuttanut valtavasti teknologian ja kaupankäynnin kehitykseen videonauhureista nettimaksuihin, enemmistö ihmisistä kuluttaa pornoa ja suomalaiset suhtautuvat pornoon vielä muita pohjoismaalaisia myönteisemmin. Suuri enemmistö nuorista kokee pornon erittäin kiihottavana.

Silti pornoa on vaikea käsitellä. Porno siivotaan pois hakukoneista ja valtamediasta, eikä sitä mainita historiankirjoissa. Osa pornon viehätyksestä tietysti perustuu juuri kieltoon, häpeään ja piilotteluun.

Tyypillistä pornokeskustelulle on, että sitä käydään muiden nimissä. Puhuja ajattelee, että itse on immuuni pornon vaikutuksille, mutta ”toiset” (lapset, nuoret, pojat, tytöt…) saattavat häiriintyä pornosta, minkä vuoksi porno pitää kieltää.

Toisaalta pornon puolustajille on tyypillistä sulkea silmänsä pornoon liittyviltä ongelmilta ja juhlia pornoa kokonaisuudessaan kapinallisena tai nautinnollisena voimana.

Pornojärjen antinomioita

Paason Pornosta-kirja kokoaa yhteen pitkän linjan pornotutkijan havaintoja ja lukeneisuutta. Paason tarkoitus on osoittaa, että porno on monimutkainen erojen sävyttämä sekasotku, josta ei voi sanoa kokonaisuutena juuri mitään. Tässä tarkoituksessa kirja onnistuu hyvin.

Tavallaan kaikki, mitä pornosta sanotaan, on totta, kunhan muistetaan, ettei se ole totuus koko pornosta.

Kirjan esittelemiä ristiriitoja voi lähestyä soveltamalla väljästi filosofi Immanuel Kantin antinomian käsitettä. Antinomia tarkoittaa kahden lain välistä ristiriitaa, joka syntyy, vaikka kumpikin laki itsessään olisi mielekäs. Järki päätyy antinomiaan esimerkiksi ajatellessaan ajan luonnetta: voidaan yhtä hyvin päätellä, että ajalla on alkupiste kuin että aika on ääretön.

Vastaavasti pornojärki päätyy helposti antinomioihin. Voidaan yhtä hyvin todistella, että porno on alistavaa, rasistista ja seksististä kuin että porno on vapauttavaa seksuaalisuuden itseilmaisua.

Konservatiivista mieskulttuuria

Otetaan ensin ongelmat. Porno on ylivoimaisesti miesten kulttuuria: heteromiehet tekevät pornoa toisille heteromiehille, homomiehet homomiehille. Heteropornossa keskitytään lähinnä naisvartalon ja miehisen orgasmin yksityiskohtaiseen esittelyyn.

Naisen keho esitetään työstettävänä kohteena, kun taas miehelle tarjotaan usein anonyymin peniksen rooli, johon kuka tahansa mieskatsoja voisi samastua.

Naisten tekemä porno ja lesboille suunnattu porno on aivan marginaalista miespornoon verrattuna.

Massiivinen enemmistö pornosta perustuu hyvin karkeisiin ja perinteisiin sukupuolirooleihin, liioiteltuihin etnisiin ennakkoluuloihin ja sosiaalisia rooleja koskeviin stereotypioihin. Pornossa ihmisten välisiä eroja korostetaan ja kiihdytetään. Nautintoa uutetaan luokkaeroista, ihonvärien erilaisuudesta, ikäeroista ja sukupuolieroista.

Pornoa juhlivilta liberaaleilta unohtuu helposti, kuinka konservatiivisia valtavirtapornon kuvasto ja kaavat ovat. Porno on myös ainoa lajityyppi, joka ei kykene parodioimaan itseään. Tässä mielessä sitä voi sanoa genreistä vakavimmaksi.

Vai sittenkin moninaista ilottelua?

Eikö kuitenkin ole vähän liian helppoa tuomita koko pornon lajityyppi näillä perusteilla?

Ei vaadi minkäänlaista älyä huomauttaa, että pornossa sukupuolirooleja liioitellaan, tai että eiväthän ihmiset oikeasti ole niin kiimaisia ja suorituskykyisiä kuin pornossa.

Pornon vastustajat pitävät pornon katsojia usein täydellisinä idiootteina, ikään kuin ihmiset samastuisivat hahmoihin suoraviivaisesti eivätkä älyäisi, että porno ei kuvaa todellisuutta vaan ”pornotopiaa”, mielikuvituksellista tilaa, jossa kaikki ovat aina halukkaita ja kykeneviä näyttävään seksiin.

Eiväthän Sofi Oksasen romaanitkaan, toimintaelokuvat tai muut viihdeteokset kuvaa todellisuutta suoraan. Miksei niitä paheksuta samalla tavalla kuin pornoa? Miksi muiden lajityyppien kohdalla oletetaan, että kuluttaja osaa lukea niitä turmeltumatta?

Voisi myös väittää, että pornossa ihmisten välisiä eroja ja rooleja liioitellaan niin rajusti, että ne itse asiassa menevät nurin. Pornossa pilkataan vallanpitäjiä, käännetään yhteiskunnallisia suhteita ja tuodaan esiin poliittisesti latautuneita fantasioita.

Ihmisten seksuaaliset halut ovat moninaisia, ja niin on pornokuvastokin nykyään.

Pornon arvostelijoilla on usein hutera käsitys pornosta, jota ei voi pitää monoliittina varsinkaan nettipornon mahdollistaman valtavan moninaisuuden vuoksi. Tarjolla on valtavirtajyystön ohella paljon amatöörien tekemää ja itse nettiin lataamaa ”vertaistuotettua” pornoa, queer-pornoa, alakulttuurien pornoa, sokkiarvoa tavoittelevaa ällötyspornoa ja pornoa, joka rikkoo jokaista mahdollista tabua.

Kyselyissä suomalaiset kokevat pornon enemmän iloa kuin ahdistusta tuottavana asiana.

Järki jää vetävän käteen

Näin on päästy antinomiaan: porno on sekä alistavaa että vapauttavaa, konservatiivista että uutta luovaa, vakavaa että karnevalistista.

Antinomioita tuottaa nimenomaan järki. Pornon kohdalla järjestä puhuminen on sikäli ongelmallista, että porno pyrkii vaikuttamaan järjen ohi ja suoraan ruumiiseen, affekteihin. Porno vetoaa hävyttömästi aisteihin, minkä vuoksi voidaan puhua erotiikan ohella esimerkiksi ”ruokapornosta” tai ”asepornosta”.

Ehkä ”järkipuheen” vaatimisen sijaan suhdettamme pornoon avaisi paremmin se, että työstäisimme yleisemmin suhdettamme ruumiillisuuteen ja seksuaalisuuteen ja miettisimme, mikä niissä on niin uhkaavaa.

Jos kuitenkin haluaa järkipuhetta asiasta, sitä juuri tarjoaa Paasosen kirja. Yleisemmän pohdiskelun ja tutkimuksen esittelyn lisäksi kirja sisältää osion suomalaisen pornon ja kotimaisten pornokokemusten historiasta.

Susanna Paasonen: Pornosta. Eetos 2015, 215 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään