– Hallitustunnustelija Juha Sipilän peräänkuuluttama kilpailukykyhyppy olisi merkinnyt palkansaajille hyppyä tuntemattomaan. Esitys yhteiskuntasopimukseksi oli täysin epätasapainossa työehtojen heikennysten ja työsuhdeturvan suhteessa. Sipilän paperi oli yhdellä sanalla hirveä, tyrmää AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen.
Piiraisen mukaan hallitustunnustelijan esitykset eivät herättäneet palkansaajajärjestöissä Sipilän useissa kommenteissa esiin nostamaa luottamusta. Yhden miljardin sopeutukset olisi kaivettu yksinomaan palkansaajan kukkarosta. Viiden prosentin hintakilpailukyvyn parantaminen olisi merkinnyt suoraan viiden prosentin palkanalennusta.
– Sadan tunnin vuosityöajan pidennys olisi tarkoittanut käytännössä pekkasista luopumista tai vaihtoehtoisesti perustuntipalkan alentamista, ylityökorvauksista tai lomarahoista luopumista. EK:n esittämät maltilliset palkankorotukset sekä ostovoiman turvaaminen ja sitä kautta kotimaisen kysynnän kasvu olisivat edellyttäneet seuraavalla tes-kierroksella yli 6 prosentin palkankorotuksia. Lisäksi työmarkkinaosapuolten olisi pitänyt sitoutua kilpailijamaita eli Saksaa ja Ruotsia matalampiin palkankorotuksiin, mutta miten pitkäksi aikaa? Piirainen kysyy.
Muutosturvaa ei löytynyt
Muita yhteiskuntasopimuksessa esitettyjä heikennyksiä työlainsäädäntöön olivat Piiraisen mukaan koeajan pidentäminen neljästä kuuteen kuukauteen, yli vuoden työttömänä ollut olisi voitu palkata määräaikaisesti ilman perustetta määräaikaisuudelle ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuudesta olisi luovuttu.
– Nämä esitykset ovat keskustan työreformi numero 2, arvioi Piirainen.
Sen sijaan palkansaajajärjestöjen peräänkuuluttamaa muutosturvaa esityksestä ei löytynyt. ? Voittoa tuottava yritys voi irtisanoa työntekijöitään lähes yhtä helposti kuin tähänkin saakka.
Ainoa työnantajaa koskeva muutos olisi ollut se, että elinkeinoelämä olisi antanut suosituksen ylimmän johdon palkka- ja kannustinrahojen kohtuullistamisesta. Tämäkin oli vain suositus.
Piirainen hämmästelee sitä, että yhteiskuntasopimuksessa ei esitetty leikkauksia lainkaan esimerkiksi maa- ja metsätaloustukiin, puolustusmäärärahoihin eikä tehottomiin yritystukiin.
– Työmarkkinajärjestöjen lisäksi sopijaosapuoleksi yritettiin ujuttaa Suomen Yrittäjät, jolla ei ole mitään asemaa työmarkkinaneuvotteluissa. Kun neuvottelujen aikataulukin oli äärimmäisen tiukka, ei näistä eväistä ollut kasattavissa yhteiskuntasopimusta.
uutiskirje 