Martti Korhonen nousee Eläkeläisten puheenjohtajaksi

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Ministeri Kalevi Kivistön jälkeen Eläkeläiset ry:n johtoon on nousemassa toinen kokenut poliitikko, juuri eduskunnan jättänyt Martti Korhonen.

Korhonen valittaneen yksimielisesti, sillä muita ehdokkaita ei ole ilmaantunut. Vuonna 1991 eduskuntaan ensimmäisen kerran valittu oululainen Korhonen ei enää asettunut ehdolle kevään vaaleissa.

Eläkeläiset ry:n puheenjohtajan paikka vapautui, koska Kivistöllä tulee täyteen sääntöjen mukainen kuuden vuoden enimmäisaika järjestön puheenjohtajana. Kivistö jatkaa näillä näkymin järjestön valtuuston puheenjohtajana.

Järjestötyö verissä

Korhonen kertoo, mikä sai pitkän linjan poliitikon ryhtymään ehdolle eläkeläisjärjestön johtoon.

– Kyselyjä tuli talvella eri puolilta. Kai järjestötyö on sen verran verissä, etten osannut kieltäytyä.

Kansanedustajuuden perintönä Korhosella on vielä hallituspaikka sekä Kuntaliitossa että Liikenneturvassa. Paikallisesti hän on mukana seuratoiminnassa.

– Olen tottunut tekemään järjestötöitä. Kun kysyttiin, tuli tietynlainen velvollisuuden tunne. En osaa sanoa, että hoitakoon homman joku muu, jos se on itsellekin mahdollista.

Monet eläkeläisjärjestölle tärkeät asiat ovat Korhoselle tuttuja eduskuntatyön kautta. Hänellä on myös valmiiksi yhteyksiä, vaikuttamisen kanavia ja menettelytavatkin ovat kohtuullisen tuttuja

– Se tavallaan puoltaa toimintaa myös tässä uudessa roolissa.

Eläkeläiset ry:n hallituksen puheenjohtajuus ei ole päätoimi. Hallitus kokoontuu keskimäärin 8–10 kertaa vuodessa, mutta sen lisäksi puheenjohtajalla on muitakin velvoitteita. Häntä kutsutaan myös erilaisiin tilaisuuksiin ympäri maata.

Tuttua väkeä mukana

Korhonen pitää omalta kannaltaan hyvänä sitä, jos kokenut Kivistö jatkaa valtuuston puheenjohtajana.

– Se tuo jatkuvuutta tähän työhön. Alkuvaiheessa se varmaan helpottaa asioihin ja uusiin käytäntöihin sisälle pääsyä.

Eläkeläiset ry on Korhoselle entuudestaan tuttu järjestö. Hän on ollut sen jäsen jo pitkään ja seurannut toimintaa kotikaupungissaan Oulussa.

– Tunnen kohtuuhyvin paikallisen toiminnan, mutta vähemmän valtakunnan tasoa. Mukana toiminnoissa on paljon tuttuja ihmisiä, joiden kanssa olen vuosikymmenten varrella ollut monenlaisissa eri väännöissä ja toimissa.

Yhteisiä näkemyksiä

Korhonen arvelee, että eläkeläisjärjestöjä tarvitaan lähivuosina entistäkin enemmän.

– Kun työelämäkysymykset nousevat pintaan, samalla työntyvät esille myös eläkekysymykset ja monet niihin liittyvät asiat. Vaikuttamisen näkökulmasta pitää pystyä keskittämään voimavarat niin, että pystymme niitä myös tarvittaessa maksimaalisesti käyttämään.

Korhosen mukaan eri eläkeläisjärjestöjen yhteistyö on toiminut hyvin.

– Yhteisjärjestö EETU ry:n kautta toiminta on ollut rakentavaa. Hieman yksinkertaistaen voi sanoa, että esityslista on hyvin samansisältöinen kaikilla eläkeläisjärjestöillä. Painotuksissa voi olla eroja ja niin kuuluu ollakin. Meillä on kuitenkin yhteinen näkemys isoista asioista kuten huoli ihmisten toimeentulosta sekä terveyden ja vanhustenhoidosta.

EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin. Eläkeläisjärjestöjen yhteinen jäsenmäärä on vajaa 300 000. Eläkeläiset ry:ssä on noin 36 000 jäsentä.

Kaksipäiväinen kokous

Eläkeläiset ry aloittaa kaksipäiväisen kokouksensa maanantaina Varkauden Kuntorannassa. Uuden johdon ja muiden henkilövalintojen ohella käydään läpi sääntömääräiset asiat.

Toiminnanjohtaja Hannu Partasen mukaan lisäksi hyväksyttäneen julkilausumia ajankohtaista aiheista.

– Erityisen huolella nyt seurataan neuvotteluja hallitusohjelmasta, sillä uhkailtujen indeksileikkausten lisäksi on monta muutakin eläkeläisille tärkeää asiaa pöydällä.

Kolmen vuoden välein pidettävä edustajakokous on järjestön ylin päätöselin, jossa päätösvaltaa käyttävät jäsenyhdistysten edustajat. Kokoukseen osallistuu noin 170 eläkeläisedustajaa eri puolilta maata.