Pintaa syvemmältä
Neuvottelut Kyproksen kahtiajaon lopettamisesta ovat saaneet lisää vauhtia sen jälkeen kun vasemmiston ehdokas Mustafa Akinci valittiin vapun alla Turkin miehittämän Pohjois-Kyproksen presidentiksi.
Akincin ja Kyproksen presidentin Nikos Anastasiadesin välillä viikko sitten käydyissä neuvotteluissa sovittiin muun muassa saaren eri puolten sähkölinjojen ja matkapuhelinverkon yhdistämisestä sekä uusien rajanylityspaikkojen avaamisesta. Saaren kreikkalaisen ja turkkilaisen osan välillä tulee lähiaikoina olemaan jo kymmenkunta rajanylityspaikkaa.
Neuvottelujen aluksi presidentit kulkivat yhdessä Kyproksen jaetun pääkaupungin Nikosian keskustassa YK-joukkojen vartioiman puskurivyöhykkeen molemmin puolin oliivipuun oksat käsissään. Rajalinjan pohjoispuolella herrat istahtivat Osmanien valtakunnan aikaisen vanhan majatalon edustalle juomaan turkkilaista kahvia paikallisten leivonnaisten kera.
Neuvottelujen tavoitteena on muodostaa kahdesta tasavertaisesta osavaltiosta koostuva liittovaltio, vielä tämän vuoden aikana.
Molemmat presidentit ovat myös tviitanneet ahkerasti tapaamisista ja niiden hyvästä tunnelmasta.
Neuvottelujen tavoitteena on muodostaa kahdesta tasavertaisesta osavaltiosta koostuva liittovaltio – mahdollisesti vielä tämän vuoden aikana.
Akinci ja Anastasiades vetosivat myös kyproslaisiin saaren molemmin puolin tietojen saamiseksi vuosien 1960–1974 väkivaltaisuuksien aikana kadonneiden tuhansien ihmisten kohtalosta.
Itäisellä Välimerellä Turkin eteläpuolella sijaitseva Kypros on ollut jaettu maa 41 vuoden ajan. Kreikankielinen väestönosa hallitsee saaren eteläosaa ja kyproksenturkkilaiset pohjoista. Alueiden välissä on YK:n rauhanturvaajien valvoma puskurivyöhyke.
Kahtiajaon keskeisenä syynä oli kreikkalaisten sotilaiden vuonna 1974 masinoima vallankaappaus, jonka myötä koko saarivaltio pyrittiin liittämään Kreikkaan.
Turkki reagoi vallankaappaukseen miehittämällä maan pohjoisosan. Pohjois-Kyproksessa on tällä hetkellä 35 000 Turkin armeijan sotilasta.
Vuonna 1983 Pohjois-Kypros julistautui itsenäiseksi Kyproksen turkkilaiseksi tasavallaksi. Vain Turkki on tunnustanut alueen itsenäisyyden.
Kahtiajakoa edelsivät pitkään jatkuneet väkivaltaisuudet, joihin syyllistyivät ääriryhmät molemmista väestöryhmistä. Kyproksenturkkilaiset pakenivat kodeistaan suojavyöhykkeisiin eri puolilla saarta.
Kypros oli vuoteen 1960 asti Britannian siirtomaa. Itsenäisyyden jälkeen saaren kreikkalaisen enemmistön edustajat saivat tärkeimmät paikat maan hallinnossa ja armeijassa, ja pian turkkilaiset syrjäytettiin kokonaan maan politiikasta.
Neuvottelut Kyproksen kahtiajaon lopettamisesta olivat pitkällä myös vuonna 2004, jolloin YK:n pääsihteerin Kofi Annanin muotoilemasta rauhansuunnitelmasta järjestettiin kansanäänestys. Tuolloin pohjoinen kannatti yhdistymistä, mutta etelä lopulta vastusti ja liittyi omin päin EU:hun.
Kyproksenturkkilaisten uusi presidentti Mustafa Akinci kuuluu pieneen kommunalistiseen puolueeseen, joka pyrkii parantamaan ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ruohonjuuritasolta lähtien. Vaalikampanjassaan Akinci puhui nimenomaan Kyproksen kahtiajaon lopettamisesta ja lupasi myönnytyksiä kyproksenkreikkalaisille. Kampanjan tunnuksena oli oliivipuun oksa.
Varmasti eniten huomiota saanut myönnytys on suunnitelma Pohjois-Kyproksen puolella sijaitsevan entisen Varoshan turistikaupungin palauttamisesta kyproksenkreikkalaisille omistajilleen. Saaren itäosassa sijaitseva Varosha oli 1970-luvun alussa suosittu lomakohde, jossa Brigitte Bardot ja Elizabeth Taylor kävivät nauttimassa Välimeren aalloista ja auringosta.
Saaren kahtiajaon jälkeen alue on ollut Turkin sotilaiden vartioima ja tyhjillään. Autiokaupungin entisten vaatekauppojen näyteikkunoissa mallinuket seisovat kuulemma edelleen vuoden 1974 muotitamineissa.
Varoshan luovutusta vastaan Pohjois-Kyproksen olisi määrä saada lupa suoriin kansainvälisiin lentoihin ja Famagustan sataman avaamiseen ulkomaisille laivoille.
Toukokuussa presidentti Akinci poisti viisumimääräykset pohjoisessa vierailevilta kyproksenkreikkalaisilta.
Kyproksen presidentti Anastasiades puolestaan luovutti Pohjois-Kyprokselle kartat alueen miinakentistä, kutsui kyproksenturkkilaisen järjestön huolehtimaan etelässä sijaitsevista moskeijoista ja ehdotti saaren jalkapallosarjojen yhdistämistä.
Yhdistymisneuvotteluja saattaa helpottaa sekin, että Kyproksen eri osien johtajat ovat samaa ikäluokkaa ja kotoisin samasta Limassolin kaupungista saaren etelärannikolla.
Kyproksen yhdistymisen uskotaan toteutuessaan kohentavan taloutta tuntuvasti saarivaltion molemmissa osissa. Nikosiassa toimivan konsulttiyhtiön tuoreen raportin mukaan kahtiajaon lopettaminen kasvattaisi taloutta noin 20 miljardilla eurolla seuraavan 20 vuoden aikana, mikä vastaa lähes kolmen prosentin vuosittaista lisäystä kansantuloon.
Suurimmat hyödyt tulisivat turismin kasvusta, mikä lisäisi myös rakentamista, kauppaa ja liikennepalvelujen tarvetta. Yhdistymisen myötä voitaisiin myös päästä hyödyntämään Kyproksen edustalta merenpohjasta löytynyttä maakaasua.
Yhdistymisen tuomien kasvuodotusten uskotaan saavan talouskriisin runteleman etelän kreikkalaisväestön kannattamaan kahtiajaon lopettamista.
Kansainvälisessä eristyksessä pitkään olleessa Pohjois-Kyproksessa yhdistymisellä on laaja kannatus. Turkinkielinen pohjoinen on kreikkalaista etelää vielä selvästi köyhempi ja pitkälti riippuvainen Turkin talousavusta. Osana Kyproksen liittovaltiota turkkilaisväestö pääsisi hyötymään EU-jäsenyydestä ja samalla irti Turkin talutusnuorasta.
Turkki voi kuitenkin olla vielä esteenä Kyproksen nopealle yhdistymiselle. Pohjois-Kyproksen presidentti Akinci totesi vaalivoittonsa jälkeen toivovansa, että Turkki ja Pohjois-Kypros voisivat jatkossa toimia tasavertaisina kumppaneina kuin siskot tai veljet. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan tyrmäsi ajatuksen.
”Kuulevatko hänen korvansa, mitä hän puhuu”, Erdogan sanoi. ”Me olemme maksaneet suuren hinnan Pohjois-Kyproksesta, sekä menetettyjen marttyyrien määrässä että rahassa. Pohjois-Kypros on edelleen meidän vauvamme, ja aiomme jatkaa huolehtimista siitä samalla tavoin kuin äiti huolehtii vauvastaan.”
uutiskirje 
