Viikon kysymys
Suomalaiset ovat eurooppalaisittain keskivertokansaa lihavuuden suhteen. Aikuisista lähes puolet luokitellaan ylipainoisiksi ja 16 prosenttia lihaviksi. Lasten ja nuorten ylipainoisuus on nousussa.
Vieläkö suomalaiset lihovat, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijaprofessori Markku Peltonen?
– Viimeisten tutkimusten mukaan aikuisten ylipainon ja lihavuuden kasvu on tasaantunut.
– Ravinnon ja liikunnan merkitystä ylipainon hoidossa on pidetty paljon esillä myös THL:n Kansallisen lihavuusohjelman kautta. Ongelma ei kuitenkaan ole vielä ratkennut, vaan työtä riittää edelleenkin.
– Erityisesti lasten ja nuorten kohdalla on keskityttävä terveellisten elintapojen edistämiseen ja ylipainon ennaltaehkäisyyn.
Auttaako hallitusohjelmassa mainittu koululiikunnan lisääminen?
– En tiedä, onko yksi lisätunti päivässä riittävä, sillä liikunta yksin ei ratkaise paino-ongelmia. Terveellisen ravinnon ja liikunnan sopiva suhde on tärkeää.
– Tarvitaan monitasoisia toimia, joissa esimerkiksi perheet, päivähoito ja koulut ovat keskeisessä roolissa.
Miksi valistus ei mene perille?
– Yksilötasolla lihavuutta ei välttämättä koeta terveyshaitaksi. Kansalaisilla on valinnanvapaus ja vastuu itsestään.
Vaikuttaako elintason lasku ylipainoon?
– Kovien aikojen vaikutus painoon ei ole yksiselitteistä, vaikka kotitaloudet siirtyisivätkin halvempaan ruokaan.
– Verotuksella voidaan jonkin verran ohjata ostotottumuksia, esimerkiksi sokerin veroa korottamalla sekä hedelmien ja kasvisten verohelpotuksilla.
Jatkuuko Kansallinen lihavuusohjelma, kehittämispäällikkö Päivi Mäki?
– Meneillään olevan ohjelman toimintakausi päättyy vuoden lopussa. Ohjelmalle on suunniteltu kolmivuotista jatkokautta.
lehti 