Viikon kysymys
Helsingissä 40 vuotta sitten järjestetty Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous Etyk aloitti suurvaltojen välien lämpenemisen. Ukrainan sodan myötä tilanne on jälleen kiristynyt.
Ollaanko palattu kylmän sodan aikaan, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen?
– Ei sellaista johtopäätöstä kannata vetää. Kylmän sodan kahtiajakoa asevarusteluineen ja keskusteluyhteyden puuttumisineen ei ole. Eurooppa ei ole enää jakautunut kahtia. Ei ole kylmän sodan ”kauhun tasapainoa”.
– Nykyinen tilanne on kuitenkin vaikea ja vakava.
Venäjä käy kuitenkin sotaa Ukrainassa ja Nato tuo joukkojaan Baltiaan. Mitä se merkitsee?
– Sotilaallinen jännite on kasvanut. Kehityssuunta on huono, mutta molemminpuolinen varustelukierre sekä suursodan uhka puuttuvat.
– Nyt on kaikin keinoin estettävä, ettei valuttaisi takaisin vahvistuneisiin sotilaallisiin uhkakuviin. On huolehdittava, että jatkossakin osapuolet pystyisivät puhumaan keskenään.
Onko Venäjän poisjäänti Etyj-kokouksesta kohtalokasta?
– Kysymys on pakotteiden heijastusvaikutuksesta. Meidän on tulkittava pakotteita yhteismitallisesti EU:n jäsenvaltioiden kanssa.
– Venäjä on rikkonut kansainvälisiä periaatteita. Sitä on rangaistu pakotteilla, jotka koskevat myös henkilöitä. Venäjän duumasta olisi varmasti löytynyt parlamentaarikkoja, jotka eivät ole pakotelistalla.
Etykin aikaan puhuttiin liennytyksestä. Tarvitaanko sitä nyt?
– Liennytyksen sijaan tarvitaan luottamuksen rakentamista. Venäjän mielestä Yhdysvallat ohjailee Euroopan unionia, joten vuoropuhelua ja luottamusta Venäjän ja EU:n välillä pitää lisätä.
08viky1.jpg Euroopan turvallisuus- ja yhteisjärjestön yleiskokouksen presidentti Ilkka Kanerva Helsingin Etyj-kokouksessa.KUVA. Hanne Salonen/Suomen eduskunta
uutiskirje 
