Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki pelkää Kreikka-kriisin auttavan äärioikeiston valtaan Euroopassa.
”Paradoksaalisesti Syrizan tappio ja antautuminen voi hyvinkin edesauttaa fasistien ja natsien perillisiä valtaan esimerkiksi Ranskassa. Kreikan murskaamisen seuraukset saattavat osoittautua yllättäviksi ja dramaattisiksi myös Brysselin näkökulmasta.”, kirjoittaa Patomäki blogissaan.
Patomäen mukaan Saksan Kreikkaan kohdistama talouskuri tuo muistumia vuosikymmenten takaa.
Yhtään rationaalista vastausta ei ole kuultu Galbraithin, Krugmanin, Stiglitzin, Tsakalotoksen, Varoufakiksen ja monien muiden argumentteihin.
”Merkel ja Schäuble ja muut Saksan kristillisdemokraatit ovat ordoliberaaleja ja anti-natseja, mutta ympäri Eurooppaa heidän suorastaan julma talouskuripolitiikkansa on nostanut ihmisten mieliin kuvia siitä lyhyestä mutta tuhoisasta ajasta, jolloin lähes koko Eurooppa oli Hitlerin vallan alla.”
Patomäen mukaan Vasemmisto ympäri Eurooppaa tulee vetämään sen johtopäätöksen, että EU on peruuttamattomasti markkinafundamentalistisen oikeiston projekti. Muita mielipiteitä ei ole kuunneltu.
”Yhtään rationaalista vastausta ei ole kuultu Galbraithin, Krugmanin, Stiglitzin, Tsakalotoksen, Varoufakiksen ja monien muiden argumentteihin, joiden mukaan spartalainen säästökuuri taantuman tai laman olosuhteissa johtaa vain velkaongelman pahenemiseen. Kreikan talouden pitäisi saada kasvaa.”
Missä on valistunut Eurooppa?
Patomäki kyselee eurooppalaisen sivistyksen perään.
”Missä on nyt se valistunut kansalaisten Eurooppa, josta niin monet puhuivat 1990-luvulla ja vielä 2000-luvun alussa?”
Patomäen mielestä Syriza on jäänyt yksin.
”Kreikka-episodin opetus on myös se, että yhden erillisen vasemmistohallituksen asema EU:ssa on todella hauras. Vasemmiston pitäisi toimia tiiviisti yhdessä koko Euroopassa ja mieluiten globaalisesti.”
Patomäen mielestä järjestelmä tarvitsee suuria muutoksia.
”Olen luonnostellut EU-instituutioiden muuttamista esimerkiksi Eurokriisin anatomiassa, ja koko ajan on ollut selvää, että muutokset vaativat perussopimuksen uudelleen kirjoittamista”, Patomäki kirjoittaa.
lehti 