Etelä-Afrikan parlamenttitalon edustalla Kapkaupungissa on nähty mielenosoituksia siitä asti, kun presidentti Jacob Zuma teki viime syyskuussa venäläisen Rosatomin kanssa sopimuksen uusista ydinvoimaloista.
Sopimus kattaa jopa kahdeksan ydinvoimalan rakentamisen ja maksaa yli 75 miljardia euroa.
Etelä-Afrikan ydinvoimapolitiikka on ”järjetöntä ja moraalitonta”, sanoo uskontokuntien ympäristöinstituuttia (Safcei) johtava piispa Geoff Davies.
Safcei ja muut ympäristöjärjestöt patistavat hallitusta uudistamaan ydinvoimalinjaustaan ja miettimään vakavasti ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Sopeutuminen etusijalle
– Ensiksi pitää kohentaa ilmastonmuutokselle alttiimpien ja heikkojen yhteisöjen mahdollisuuksia sopeutua siihen, sanoo Safcein energianeuvoja Lizive McDaid.
Muutoksen hillinnässä laitos painottaisi uusiutuvia energianlähteitä.
McDaidin mukaan Etelä-Afrikan ilmastopolitiikka sisältää paljon hyvää, kuten mahdollisuuksia luoda työtä ja talouskasvua, parantaa kansanterveyttä ja hallita riskejä.
– Mutta Safcei ei usko, että ydinenergia on oikea vastaus ilmastonmuutokseen. Se on harhapolku, joka uhkaa viedä maan vararikkoon ja pahentaa energiapulaa tulevaisuudessa.
Myrkyttäminen jatkuu
Etelä-Afrikan hallitus ja ympäristöjärjestöt eivät ole löytäneet yhteistä linjaa valmistautuessaan joulukuussa Pariisissa pidettävään suureen ilmastokokoukseen, valittaa tutkija David Hallowes groundWork-järjestöstä.
– Valtio sallii yhä kaivosten ja teollisuuden myrkyttää vesiä ja maita tärkeillä vesivarasto- ja viljelyalueilla, mikä pahentaa myös ilmastovaikutuksia, hän sanoo.
Hallowesin järjestö lähtee siitä, ettei uusiutuvilla energianlähteillä voida pyörittää loputonta talouskasvua, vaan energiankulutusta on vähennettävä. Tavoitteena on varsinkin hiilikaivosten ja -voimaloiden alasajo.
– Kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä, mutta eivät välttämättä tarkoita samaa. Toiset ajattelevat vain työpaikkoja, kun taas me haluamme talouden demokraattiseen valvontaan yhtiövallan sijasta.
Yhtenäisyys tavoitteena
Vastuu Etelä–Afrikan ilmastopolitiikan toteutuksesta on ympäristöministeriöllä, mutta tiede- ja teknologiaministeriö tarjoaa sen pohjaksi tutkimustietoa, kertoo tiedeministeriön osastopäällikkö Leluma Matooane.
Ministeriön työ tähtää ilmastonmuutoksen syiden, vaikutusten ja riskien parempaan ymmärtämiseen. Lisäksi kannustetaan teknisiä keksintöjä, joiden avulla sopeutuminen muutoksiin helpottuu, Matooane selittää.
Ilmastopolitiikan taustaryhmässä ovat valtion ohella edustettuina yritykset ja kansalaisjärjestöt.
Matooanen mukaan tavoitteena on se, että Etelä-Afrikan edustajat esittävät yhteneviä näkemyksiä ilmastonmuutosasioista esiintyessään eri foorumeilla.
uutiskirje 
