Suurlähettiläspäivillä puhunut kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) ryöpytti maanantaina rajusti hallitusta hallitusohjelman kirjausten ja käytännön tekojen ristiriidasta. Tuomioja luki hallitusohjelmaa, jossa luvataan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa muun muassa ”edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa”.
– Nämä ylevät lauseet joutuvat kuitenkin aivan toiseen valoon kun katsoo mitä muuta hallitus on jo ohjelmassaan halunnut linjata. Näkyvin asia on kehitysyhteistyöhön kohdistetut yli neljänkymmenen prosentin välittömät leikkaukset.
Tuomioja luetteli monia tuoreita asioita, jotka ovat heikentäneet Suomen kuvaa Euroopan unionissa.
– Silloin tarkastelussa ovat niin toimintamme Kreikan ja eurokriisin hoidon suhteen, yleinen sijoittautumisemme EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan valtavirtaan kuin valmiutemme osallistua pakolais- ja maahanmuuttokysymyksissä yhteiseen eurooppalaiseen vastuunkantoon.
”Vaisu reaktio rasistisiin lausumiin”
– Kun tähän vielä lisää sen huomion, mitä hallituspuolueiden vaisu ja epämääräinen reaktio joihinkin hallituspuolueiden kansanedustajien rasistisiin lausumiin ja avoimeen kaveeraamiseen natsihenkisten ja väkivaltatekoihin syyllistyneiden järjestöjen kanssa on muualla Euroopassa herättänyt, on täysi syy kysyä onko Suomi asemoimassa itsensä maaksi jossa vihapuhe ja niiden synnyttämät vihateot ovat ikään kuin hyväksyttyä arkipäivää, sanoi Tuomioja.
Hänen mukaansa tärkein kysymys ei ole se miltä me muiden silmissä näytämme.
– Oikea kysymys on, olemmeko todella kansankuntana kääntämässä selkämme solidaarisuudelle, yhteisvastuulle ja aktiiviselle osallistumiselle rauhan vahvistamiseen, konfliktien ennaltaehkäisyyn ja ihmisoikeuksien ensisijaisuudelle?
Vakauspolitiikka omakin etu
Kyse on siis vahvasti arvovalinnoista, jatkoi parantumattomaksi maailmanparantajaksi tunnustautunut Tuomioja.
– Kyse on siitä mitä suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen nykyisessä keskinäisen riippuvuuden maailmassa edellyttää. Kyse on siitä että ne linjaukset, puheet ja toimet joita koskettavat suhdettamme EU:n solidaarisuuteen, kehitysyhteistyöhön, kansainväliseen kriisinhallintaan osallistumiseen ja pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkaan eivät suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta lisää vaan päinvastoin ovat niitä vaarantamassa.
Tuomioja sanoi Suomen aiemmin valinneen aktiivisen vakauspolitiikan tien ja halunneen olla muiden pohjoismaiden tavoin avoin ja aktiivinen vaikuttaja. Tällä tavalla voi ennaltaehkäistä myös meille vaikuttavia kriisejä ja luottaa siihen, että maa joka kantaa vastuuta, saa myös itse tukea silloin jos se sitä joskus tarvitsee.
uutiskirje 
