Yritys yhteiskuntasopimusneuvottelujen aloittamiseksi ei palkansaajajärjestöjen mukaan mennyt hukkaan. Tällä kertaa neuvotteluihin lähdettiin väärä puoli eli tulos edellä.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly toivoo, että hallitus malttaisi olla tekemättä ratkaisuja, jotka vaikeuttaisivat seuraavaa tulokierrosta. Sen on määrä käynnistyä viimeistään ensi vuoden syksyllä.
Lylyn mukaan jokainen tiukennus ja jokainen leikkaus vaikeuttaa tulevia neuvotteluja.
– Ne työelämää koskevat asiat, jotka hallitus valmistelee, heijastuvat joka tapauksessa jollain tavalla tulevaan neuvottelukierrokseen.
Lyly muistuttaa, että esimerkiksi työlainsäädäntöön tehtävät muutokset vaativat valmistuneineen aikansa. Hän haluaisi mieluummin neuvotella työelämämuutoksista kolmikantaisesti.
Yhteistä pöytää tarvittaisiin
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää yhteiskuntasopimuksen annettua tehtävänantoa ja aikataulua mahdottomina. Hän muistuttaa, että kyseessä oli aikaistettu työmarkkinasopimus.
– Se oli mission impossible. Pallo on hallituksella. Mielenkiintoista on, tuleeko hallitusohjelman lisäksi jotain muita ehdotuksia.
Työajan lisääminen ei Palolan mukaan ole ratkaisu Suomen talouden ongelmiin.
– Työajan muutokset eivät auta, jos teemme tuotteita ja tavaroita, jotka eivät tässä maailmantilanteessa mene kaupan.
Palola harmittelee, että työnantaja- ja työntekijäpuolen yhteiset ponnistelut tuottavuuden parantamiseksi ovat vähentyneet.
– Meillä oli aiemmin ns. tuottavuuden pyöreä pöytä, jossa haettiin ratkaisuja Suomen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Elinkeinoelämän keskusliitto lopetti käytännön. Jos halutaan saada keskusjärjestöt mukaan näihin talkoisiin, ei vastaava menettely ainakaan tilannetta heikentäisi.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder muistuttaa, että tuottavuutta ei lisätä vain yhteiskuntapoliittisilla päätöksillä.
– Toki tuottavuus kasvaa, jos saadaan tietotekniikka toimimaan yhteen ja sote maaliin, mutta yksilötasolla tuottavuutta voidaan hakea työpaikkakohtaisilla ratkaisuilla, mm. palkitsemisella.
Fjäderin mukaan tuottavuusloikkaan tarvitaan ennen muuta satsauksia osaamiseen ja koulutukseen niin toisella asteella kuin korkeakouluissakin. Hän muistuttaa, että yhteiskuntasopimuksen valmisteluissa pöydällä olivat myös muutosturvan parantaminen ja työaikapankit, eivät vain heikennykset.
Valmistelut neuvottelukierrokseen alkoivat
Valmistelut seuraavaan työmarkkinakierrokseen aloitetaan pikaisesti. Palkansaajapuolella todetaan, että työnantajapuolen tavoitteet työajan muuttamiseksi tuskin häviävät mihinkään.
Palkansaajapuoli ryhtyy kokoamaan jo rivejä yhteen ja neuvottelemaan yhteisistä tavoitteista.
Jos huonosti käy, hallituksen ehdotukset mm. työaikalain muutoksiksi ovat samaan aikaan eduskunnan käsittelyssä, kun seuraava neuvottelukierros on meneillään. Mikäli palkankorotuksista ja muista työehdoista päädytään neuvottelemaan vain liittokohtaisesti, tilanteesta voi tulla räjähdysherkkä.
”Tuottavuusloikkia otetaan jo”
Tuottavuusloikkia otetaan työpaikoilla koko ajan, muistuttavat liittopuheenjohtajat.
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen huomauttaa, että kuorma- ja linja-autoalalla työaika joustaa. Työntekijän ylityöt kertyvät vasta, kun hän on tehnyt kahden viikon aikana 80 tuntia. Täydet ylityökorvaukset eli sataprosenttinen korvaus tulee, kun työtunteja on kahdessa viikossa kertynyt yli 92 tuntia.
– Monessa työehtosopimuksessa on jo käytössä jaksotyö. Jotenkin tuntuu, että hallituksessa ei ole riittävästi työmarkkinaosaamista, kun näitä ei tunneta. Tai sitten pääministerin esikunta on tehnyt kotiläksynsä huonosti, Piirainen sanoo.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Jarkko Eloranta tähdentää, että kuntasektorilla pohditaan työntekijöiden aloitteesta, kuinka työnjakoa ja käytäntöjä voisi muuttaa tehokkaammiksi.
– Kuntasektorilla on tehty pitkään paikallisia sopimuksia, ja työntekijäpuolella on halua nostaa työn tuottavuutta. Tuntuu, että valtiovallalla ei ole tahtoa riittävästi. Sote-uudistuksen läpivienti toisi merkittävän tuottavuusloikan.
uutiskirje 
