Liikenteen vastuu Suomen kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteen saavuttamisessa korostuu, todettiin liikenne- ja viestintäministeriön Ilmasto- ja liikenneseminaarissa tiistaina.
Liikenteen osuus kasvihuonepäästöistä on kasvanut viime vuosina samalla, kun teollisuuden ja energiatuotannon osuus on vähentynyt.
Liikenteen kasvihuonepäästöt olivat noin 1,6 miljoonaa tonnia vuonna 2013. Se vastaa nyt 23 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä.
Liikenteen kasvihuonepäästöjä tulisi vähentää vuoden vähintään 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Verrokkitasona on vuosi 1990.
Tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Nykyisillä toimilla päästöjen arvioidaan vähenevän neljänneksellä vuoteen 2030 mennessä ja kolmanneksella vuoteen 2050 mennessä.
Päästöjen vähentämisen ”tasaisen vauhdin taulukko” esitettiin Ilmastopaneelin tiistaina julkistamasta tutkimuksesta ”Tarve, tottumukset, tekniikka ja talous Ilmastomuutoksen hillinnän toimenpiteet liikenteessä”.
Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen johdolla valmistunut tutkimus selvittää millä toimenpiteillä päästötavoitteet voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti.
Teknologia ei ratkaise ongelmia
Kasvihuonepäästöjen vähentäminen ei ole halpaa, mutta erityisen kalliiksi se tulee, jos luotetaan pelkästään teknisiin ratkaisuihin, toteaa Ilmastopaneelin tutkimukseen osallistunut Heikki Liimatainen Vernestä.
Tekniset ratkaisut tarkoittavat lähinnä autojen ja polttoaineiden kehitystä bensamoottoreista sähkö, hybridi ja vetymoottoreihin.
Tutkimuksen mukaan teknisten ratkaisujen lisäksi on tärkeää vaikuttaa liikennetarpeisiin ja tottumuksiin.
– Toimiin pitää ryhtyä heti, jotta vaikutuksia saadaan aikaan vuoteen 2050 mennessä, Liimatainen korostaa.
Yhteiskäyttöautot tulevat
Ilmastopaneelin lähtökohtana on, ettei ihmisten ja tavaroiden liikkuvuutta ei tule rajoittaa. Liikkumisen tarve kuitenkin vähenee hieman kaupungistumisen myötä väen pakkautuessa pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin.
Yhdyskuntarakenteen tiivistyessä ihmisten liikkumistottumuksissa on saatavissa aikaan merkittäviä muutoksia. Se tapahtuu edistämällä joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä.
Henkilölautojen osuus ihmisten kulkemisessa tulisi ilmastopaneelin mukaan saada vähenemään nykyisestä 59 prosentista 51 prosenttiin vuonna 2030 ja 38 prosenttiin vuonna 2050.
Paneelin arvion mukaan tähän pääsemiseksi tarvitaan 11 miljardin euron panostukset, mutta hyötyjä saadaan noin 14 miljardin edestä.
Henkilöautojen käyttötapamuutos olisi ilmastopaneelin mukaan kaikkein kustannustehokkain toimenpidekokonaisuus. Käyttötavat muuttuvat, mikäli seurataan ilmastopaneelin suosituksia.
Kimppakyydit ja yhteiskäyttöautot lisääntyvät. Satsaus olisi laskelmien mukaan yksi miljardi euroa, mutta hyödyt peräti noin 9 miljardia.
Monta rautaa tulessa
EU-komissio valmistelee parhaillaan esitystä vuoden 2030 taakanjaosta kasvihuonepäästöjen torjumiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriössä on tekeillä kansallinen ilmastostrategia ja ympäristöministeriössä valmistellaan keskipitkänaikavälin ilmastosuunnitelmaa.
uutiskirje 
