Ennen aamun valkenemista, ankeassa, lähes läpiyön kestäneessä rankkasateessa, kerääntyi neljä bussilastillista väkeä Porin linja-autoasemalle ja lähti kohti Helsinkiä.
Näiden lisäksi yksi auto lähti jo tuntia aiemmin ja yksi auto lähtee Raumalta.
Väkeä nousee vähitellen bussiin myös pysäkeiltä kakkostien varrelta. Kaikilla päämäärä on sama, matkan tavoite on sama. Me haluamme äänemme kuuluviin, me emme hyväksy sanelemista.
En ole laskenut tarkkaa summaa, mutta koskee kipeästi. Kyllä meillä kaikki ovat tyrmistyneitä ja vihaisia.
”Asioita ei voi hoitaa sanelemalla”
Satakunnan keskussairaalassa työskentelevä sairaanhoitaja Taina Björkqvist on yksi palkansaajien mielenosoitukseen matkaavista.
Hän on yksi heistä, joita hallituksen suunnittelevat leikkaukset koskevat kipeästi.
– En ole laskenut tarkkaa summaa, mutta koskee kipeästi. Kyllä meillä kaikki ovat tyrmistyneitä ja vihaisia.
Björkqvist on matkalla Helsinkiin, koska hänen mielestään tänään sinne pitää mennä.
– Se on niin yksinkertaista. Pitää mennä. Näyttämään, että asioita ei voi hoitaa sanelemalla. Ei ilmoittamalla etukäteen mitä pitää päättää ja mihin mennessä. Ei se ole neuvottelemista.
”Sanelupolitiikka ole kenenkään etu”
Kuorma-autonkuljettaja, AKT:n luottamusmies Tero Savala istuu samassa autossa, matkalla Helsinkiin.
– Hallitus on muuttamassa yhteiskuntajärjestystä yksipuolisesti. Nyt me menemme ja saamme palkansaajien mielipiteen näkyviin. Jos joku heräisi. Mieluummin hallitus.
Savala odottaa, että Helsingissä on 50 000-70 000 ihmistä.
– Sekavin miettein tässä mennään. Kaikesta siitä, mitä tässä viime viikkoina viikkoina on tapahtunut. Jos saamme aikaan aidot neuvottelut, se on hyvä. Ei tällainen sanelupolitiikka ole kenenkään etu, koska hallitus vaihtuu ennen pitkää ja mitä sitten. Neuvottelemalla aidosti saadaan aikaan pysyvämpiä ja oikeudenmukaisempia päätöksiä.