Hallituksen tavoitteena on säästää 200 miljoonaa euroa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Uudistusta on valmistellut epävirallinen Esko Salon johtama työryhmä, joka esittää ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan keston alenemista 500 päivästä 400 päivään. Niillä, joilla on alle kolme vuotta työhistoriaa, kesto alenisi 400 päivästä 300 päivään. 58 vuotta täyttäneillä kesto säilyisi 500 päivänä. Työryhmässä ovat olleet edustettuina työmarkkinaosapuolet.
– Onko hallitus tosiaan arvioinut, että työttömyyden jatkuva kasvu johtuu ihmisten laiskottelusta eikä työpaikkojen puutteesta? Miten työttömiä kurittamalla syntyy uusia työpaikkoja? kysyy vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen.
Työttömiä oli elokuun tilastoissa 222 000 ja avoimia työpaikkoja 28 800, Pekonen muistuttaa.
– Ansiosidonnaisen leikkaukset vain pudottavat ihmisiä työmarkkinatuen ja toimeentulotuen varaan, pienentävät ostovoimaa ja näin entisestään hidastuttavat Suomen taloutta.
Kansanedustaja Jari Myllykosken mukaan hallitus osoittaa olevansa jälleen työnantajien asialla toteuttamalla oikeiston ja työnantajien hartaasti toivoman leikkauksen. Työnantajat kun maksavat suurimman osan ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannuksista.
Omavastuuaika pitenee seitsemään päivään
Hallitus tavoittelee työllisyysasteen merkittävää nostoa. Se puhuu sosiaali- ja työttömyysturvan ”uudistamisesta” tavalla, joka kannustaa työn nopeaan vastaanottamiseen, lyhentää työttömyysjaksoja, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja säästää julkisia voimavaroja.
Ansiosidonnaisen keston lyhentämisen lisäksi omavastuuaikaa pidennettäisiin viidestä seitsemään päivään, jos eduskunta hyväksyy esityksen.
Työllistymistä edistävien palvelujen osalta maksettavaa korotettua ansio-osaa alennettaisiin. Uudet korotetun ansio-osan prosentit olivat 55 ja 25. Pitkän työuran jälkeen maksettavista korotusosista luovuttaisiin.
Toimien nettovaikutus julkisiin menoihin olisi arviolta 135 miljoonaa euroa vuoden 2019 menojen tasolla. Työryhmän ehdotus toimii hallituksen yksityiskohtaisen lainvalmistelun pohjana. Hallituksen esitys valmistuu keväällä 2016. Muutos astuu voimaan vuoden 2017 alusta. Valtiovarainministeriössä tehdyn arvion mukaan työllisyysvaikutus olisi noin 10 000 henkilötyövuotta.
”Työaikaa lyhennettävä”
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mukaan työttömiin kohdistuvien leikkauksien sijaan hallituksen tulisi panostaa työllistämiseen. Työttömyyskorvauksia maksetaan Suomessa vuodessa jo lähes yhtä paljon kuin valtio ottaa velkaa. Työllistymiseen panostava politiikka ei vain pienentäisi valtion menoja, vaan lisäisi verotuloja.
– Työelämä on monin tavoin murroksessa. Työtehtävät ja ammattirakenne muuttuvat. Aiemmin epätyypillisistä työsuhteista on tulossa yhä tyypillisempiä. Työllistämispolitiikkaan tarvitaan uudenlaisia näkemyksiä. Uudet työpaikat eivät synny työttömiä rankaisemalla tai työn ehtoja huonontamalla, Aino-Kaisa Pekonen sanoo.
Vasemmistoliiton mukaan työn jakaminen työaikaa lyhentämällä, työaikapankkien käyttöönotto, työn ja perheen yhteensovittamisen helpottaminen, työmarkkinatuen joustavampi käyttö työllistymisen tukemisessa ja kaikkien saavutettavissa olevat aikuisopiskelumahdollisuudet ovat keinoja vastata tämän päivän työelämän haasteisiin ja parantaa työelämän laatua.
– Hallitus puhuu paljon työn tuottavuuden lisäämisestä. Ruotsissa sekä työn tuottavuus että työhyvinvointi ovat lisääntyneet sellaisissa työpaikoissa, joissa on siirrytty kokeilemaan kuuden tunnin työpäivää entisellä palkalla. Tätä kohti olisi siirryttävä myös Suomessa. Työpäivää lyhentämällä on myös mahdollista jakaa työtä useamman työntekijän kesken ja näin vähentää työttömyyttä, Pekonen sanoo.
”Ei lisää työpaikkoja”
SAK:n mukaan ansiosidonnaisen päivärahan leikkaaminen ei lisää työpaikkoja.
– Hallituksen esittämä raju leikkaus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan heikentää työttömien toimeentuloa ja uhkaa ajaa osan työttömistä toimeentulotuen piiriin, SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen painottaa.
SAK on leikkausta valmistelleessa työryhmässä korostanut, ettei se hyväksy ansioturvaan kohdistuvaa heikennystä.
– Hallitus on ohjelmassaan yksipuolisesti päättänyt leikata palkansaajien ja työnantajien yhdessä rahoittamaa työttömyysturvaa. SAK on työmarkkinaesityksessään tarjoutunut pienentämään työnantajien maksukuormaa kasvattamalla palkansaajien osuutta ansioturvan rahoituksesta.
SAK:n mukaan se pyrki työryhmässä mahdollisimman oikeudenmukaisiin keinoihin toteuttaa hallituksen päättämä ansioturvan leikkaus. SAK ei ollut valmis pidentämään työssäoloehtoa, jotta nuoret ja pätkätyöläiset pääsisivät edelleen ansioturvan piiriin. Lisäksi SAK halusi turvata ikääntyneiden työttömien toimeentulon, koska heidän uudelleen työllistyminen on kaikkein vaikeinta.
Siekkinen tähdentää, että ansioturvan leikkaus pienentää suomalaisten sosiaaliturvaa lähes 347 000 työttömän tilanteessa. Samaan aikaan hallitus vielä karsii työllistämisen määrärahoja.
uutiskirje 
